Kuntotutkijat ovat selvittäneet betonilaatan nykyistä kosteutta poraamalla reikiä eri syvyyksille A-siiven kolmannessa kerroksessa kosteutta mitataan 36 ja 20 millin syvyydestä (kuvassa vasemmalla olevat tapit) .
Keskustan koulun kuntotutkimuksen tekijöiden Kari Immosen ja Raimo Lajusen mukaan merkittävin osa koulun sisäilmaoireilusta johtuu muovimattopäällysteisten lattioiden päästöistä. Koulun lähes 500 oppilaasta oireita on ollut yli 180:lla.
– Muovimatot ovat laaja-alaisin ongelma, koska mattoja on joka huoneessa. Se on myös jatkuva ongelma, jos muovimattolattioita ei korjata, Kari Immonen toteaa.
Ongelmalattioita noin 3000 neliön verran
Tutkijoiden mukaan betonin kosteus yhdessä tasoitteen, liiman ja muovimaton kanssa aiheuttaa reaktion, josta seuraa haitallisia voc-päästöjä sisäilmaan. Immosen ja Lajusen mukaan muovimaton alta tänä keväänä – yli vuosi remontin valmistumisen jälkeen – mitatut suhteellisen kosteuden lukemat osoittavat, että matto on liimattu liian kostean betonin päälle.
– Kyseessä on työvaiheessa syntynyt virhe, Kari Immonen sanoo.
Ongelma koskee tiloja, joissa muovimatto on asennettu uudelle betonille. Tutkijoiden mukaan vanhalle lattiarakenteelle tehdyt päällystystyöt ovat kelvollisia. Noin 7800 neliön kokonaislattiapinta-alasta ongelmalattioita on noin 3000 neliön verran.
Kuntotutkijoiden mukaan voc-päästöt aiheuttavat iho-oireita, väsymystä, päänsärkyä, keskittymisvaikeuksia ja muistikatkoja.
– Oireet poistuvat, kun ongelma poistetaan. Meillä on lukuisia tapauksia, joissa aiemmin todella sairaat ihmiset ovat korjausten jälkeen täysin terveitä, Raimo Lajunen toteaa.
Epäpuhtauksia vanhoissa rakenteissa
Kuntotutkimuksessa todettiin päästölähteitä myös A-siiven hissiaulojen välipohjatiloissa, joista löytyi lahoa muottilautaa. Akaan teknisen johtajan Antti Kemin mukaan vanhat välipohjat jätettiin peruskorjauksen yhteydessä purkamatta, koska rajapinnoilta otetut näytteet olivat puhtaat ja kyse oli kuivasta tilasta.
– Näillä olettamilla todettiin, että arkkitehdin esityksen mukaisesti lattian hieno mosaiikkipinta jätetään tuulahduksena alkuperäisestä, Kemi toteaa.
Tulevissa korjauksissa kolmen hissiaulakerroksen välipohjat avataan alakautta ja vanhat täytemateriaalit poistetaan. Mosaiikkilattia säästetään.
Myös ulkoseinän eristeistä otetuissa näytteissä on viitteitä kosteusvaurioista. Kuntotutkimuksen mukaan vanhassa lämmöneristeessä kasvavat epäpuhtaudet voivat ajautua tuulen vaikutuksesta ikkunanpuitteiden raoista sisätiloihin.
Teknisen johtajan Antti Kemin mukaan myös aiemmat tutkimukset ovat kertoneet samaa ja ulkoseinässä näkyvissä olleita vauriokohtia on avattu ja eristeitä vaihdettu peruskorjauksen yhteydessä. Tutkijoiden mukaan laajamittaiseen eristeiden vaihtamiseen ja ulkoseinien purkamiseen ei ole tarvetta.
– Epäpuhtauksia saa olla rakenteissa, mutta ne eivät saa tulla sisälle. Tämän päivän tekniikalla ongelmia voidaan korjata, vaikka rakenteita ei pureta. Eristeille voidaan tehdä myös erikoiskäsittely, jonka seurauksena mikrobit alkavat kuolla, Raimo Lajunen toteaa.
Ilmanvaihto on riittämätön
Hissiaulojen välipohjatiloista on löytynyt lahonnutta muottilautaa, minkä takia välipohjat avataan ja pilaantuneet materiaalit poistetaan. Mosaiikkilattia säilytetään tekemällä työ alakautta.
Kuntotutkimuksen mukaan myös rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmässä on puutteita. Rakennuksen A- ja B-osien ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat on suunniteltu siten, että vasta täydellä teholla saavutetaan määräysten sallima minimi-ilmanvaihto.
– Koneista puuttuu tehostamisen vara varsinkin silloin, kun lämpöä tulee ulkopuolelta, kertoo tekninen johtaja Antti Kemi.
Ilmavirtojen säätymistä suunnitellulla tavalla heikentää peruskorjauksen jäljiltä paikoin tiivistämättä jääneet kanavien ja johtojen läpiviennit, mikä mahdollistaa myös epäpuhtauksien leviämisen tilasta toiseen.
Kaupungin mukaan urakoitsija vastaa
Akaan tekninen johtaja Antti Kemi kertoo, että parhaillaan käydään neuvotteluja takuukorjauksista urakoitsijan kanssa. Kemin sekä koulua tutkineiden Kari Immosen ja Raimo Lajusen näkemys on, että kustannuksiltaan suurimmasta korjauksesta eli epäonnistuneesta mattotyöstä vastaa urakoitsija. Antti Kemi kertoo urakoitsijan tekevän tällä viikolla koululla omia mittauksiaan.
– Tekninen suoritus on täysin urakoitsijan vastuulla. Esimeriksi valvoja ei ole mattopäällysteiden eikä muidenkaan töiden asiantuntija. Valvoja vastaa siitä, että kokonaisuus tulee kuntoon ja rakentaminen täyttää hyvän rakennustavan määräykset, Kari Immonen ja Raimo Lajunen toteavat.
Teknisen johtajan Antti Kemin mukaan alkuperäiseen urakkasuunnitelmaan kuulumattomat työt maksaa kaupunki.
– Näitä ovat hissiaulojen korjaukset ja ilmanvaihtokoneiden mahdolliset uusimiset. Lisäksi esillä on ollut luokkien liiallisen lämpökuorman pienentäminen, joka voidaan tehdä muun muassa kalvottamalla ikkunat. Kustannusten suuruusluokka ei ole vielä tiedossa. Haemme töille hinnan ja sen jälkeen rahoituksen valtuustolta.
Kari Immosen mukaan korjaustöihin voi kulua vuosi–puolitoista riippuen siitä, koska töitä päästään tekemään. Korjaukset aloitetaan ruokalasta ja keittiöstä, jotta tilat saadaan käyttöön ennen koulujen alkua.
Raimo Lajunen teki mittauksia viime torstaina Keskustan koulun ruokalassa.
Keskustan koulun kuntotutkimuksen tehneet Raimo Lajunen ja Kari Immonen ovat mitanneet kosteuslukemia muovimattojen alta. Viime torstaina suhteellinen kosteus ruokalan maton alla oli 83,7 prosenttia. Mittauksia tehneen Raimo Lajusen mukaan päällystystyötä tehtäessä lukeman pitäisi olla alle 75 prosenttia.
Teknisen johtajan Antti Kemin mukaan liikuntahallin osalta tehdään edelleen tutkimuksia korjaustarpeista.
– Liikuntahallin osalta täytyy miettiä, voisiko korjaukset siirtää vasta seuraavaan kesään. Liikuntahalli on joka tapauksessa käytössä, koska tilan käyttö on lyhytaikaista.
7,2 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2015 peruskorjattu Keskustan koulu tyhjennettiin sisäilmaoireiden takia tämän kevään aikana vaiheittain. Viimeiset oppilaat siirtyivät väistötiloihin viime viikolla.
Keskustan koulun kuntotutkimuksen tekivät Calvis Consulting, Carvin Sun Oy ja Taloterveys Lajunen Oy. Tutkimuksen lähtökohtana olivat professori Tuula Putuksen tekemät oirekyselyt sekä työterveyshuollon lausunnot työntekijöiden terveydestä. Kuntotutkimus tehtiin helmi–huhtikuun aikana.
Viimeisimmät kommentit