Sami Rajala haluaa kaupungin päättäjät, työntekijät ja asukkaat yhteisen tavoitteen taakse

Sami Rajala tietää, että julkisessa päätöksenteossa asiat tapahtuvat hitaammin kuin yritysmaailmassa. Hän uskoo, että yhdessä tekemällä tuloksia saadaan aikaan.

Kolme vuotta sitten Akaaseen muuttaneella Sami Rajalalla, 43, ei ole Akaassa sukulaisia, ei koulukavereita eikä laajoja verkostoja. Rajala sai kuitenkin Akaan kuntavaaleissa toiseksi eniten ääniä, 188, ja oli kokoomuksen ääniharava.

– Koen, että äänet tulivat asioille, joita olen rummuttanut. Minulla on tietyt periaatteet, joita lähden ajamaan: avoimuus, otetaan kaupunkilaiset mukaan ja asetetaan yhteinen tavoite koko porukalle, Rajala sanoo.

Yläkäsitteet ovat sanahelinää

Tuleva valtuutettu arvelee vaalimenestyksensä perustuneen Facebook-aktiivisuuteen ja käytännönläheiseen tapaan lähestyä asioita.

– Insinööri pyrkii aina ratkaisemaan ongelman. En edes osaa puhua yläkäsitteillä. Se on minun korvissani sanahelinää.

Rajala on konepuolen insinööri, joka johtaa Hyvinkäällä toimivaa suunnittelutoimisto Deemec Oy:tä ja kuuluu sen hallitukseen. Parin miljoonan euron liikevaihtoon viime vuonna yltänyt yritys tekee teollisuuden mekaniikkasuunnittelua, ja se työllistää Suomessa 30 ja tytäryhtiönsä kautta Romaniassa 8 henkilöä. Yritys on saanut alkunsa henkilöstön ostamasta konkurssipesästä.

Sami Rajalan mukaan työura antaa eväitä myös akaalaisten asioiden hoitamiseen.

– Olen tottunut käsittelemään ihmisiä ja rahaa, olen esimies ja vastaan muun muassa talouspuolesta ja myynnistä.

Aloitteet ja ideat on tyrmätty

Sami Rajalan mukaan yritys tarvitsee menestyäkseen yhteen hiileen puhaltavia työntekijöitä, ja sama pätee hänen mukaansa myös Akaaseen ja akaalaisiin. Rajala näkee, että kaupunkilaisten ehdotusten ja aloitteiden huomioimisella on iso symbolinen merkitys yhteishengen luomisessa.

– Akaassa on hirveä määrä hukattua potentiaalia rivikuntalaisten keskuudessa. Asukkaat ovat heitelleet ideoita ja tehneet kuntalaisaloitteita, muuta niitä ei ole otettu vakavasti vaan ne on tyrmätty. Jos esimerkiksi joku ilmoittaa, että tiessä on kuoppa, minusta se pitää korjata. Sillä saadaan kaikille sellainen fiilis, että asioihin pystyy oikeasti vaikuttamaan. Kaupungin hallinto on olemassa sitä varten, että se palvelee asukkaita eikä toisinpäin.

Parempaa valmistelua

Rajala oli itse viime syksynä ajamassa muutosta varhaiskasvatuksen (päivähoidon) maksuluokkiin. Sitä varten hän kysyi muista kunnista kokemuksia, lähetti sähköposteja ja teki laskelmia. Rajala myöntää pettymyksen olleen suuri, kun vanhempien aloite ja tekemä taustatyö ei johtanut mihinkään.

– Viranhaltijat laskivat suoraviivaisesti, kuinka paljon maksutuottojen kertymä alenee, mikä on helppo laskea, mutta sitä ei osattu laskea mielestäni lainkaan, mitä muutoksella voidaan saavuttaa. Kysymys ei ollut rahasta, vaan yhteisestä edusta.

Rajalan mukaan vanhempien aloitteen hylkääminen antoi viimeisen kimmokkeen lähteä ehdolle vaaleihin.

– Toivon, että valmistelua osattaisiin tehdä paremmin ja päätöksiä tehtäisiin oikeilla faktoilla, eikä uskottaisi sitä, mitä on helpointa ja nopeinta uskoa.

Rajala näkee Akaan ongelmana myös kyläajattelun.

– Kun johonkin tulee jotain, on se muilta pois, mikä ei vie kaupunkia yhtään mihinkään. Itse en tätä ymmärrä, koska olen muuttanut Akaaseen, en Toijalaan, Viialaan enkä Kylmäkoskelle. Ihmisten ajattelun muutos vie pitkään, koska kulttuuria on vaikeinta muuttaa. Senpä takia juuri kaupunkilaisten pienillä toiveilla ja aloitteilla on suuri merkitys siinä, että Akaa alettaisiin nähdä kokonaisuutena.

Haaste kaupungin työntekijöille

Rajalan mukaan päättäjien yli puoluerajojen on yhdessä mietittävä tärkeimmät kohteet, joita tulevalla valtuustokaudella lähdetään kehittämään.

– Jos esimerkiksi luokkakoot koetaan suurimmaksi ongelmaksi, yritetään yhdessä keksiä keinot, joilla tilanne saadaan korjattua. Sitä varten tarvitaan rahaa, joka on säästettävä jostain muualta, tai sitten on keksittävä lisää tuloja.

Rajala lähtisi etsimään säästöjä kaupungin ostoista, kuten Jaakko Leinonen (kok) esitti. Hän aikoo käydä sopimukset läpi yhdessä puoluetoverinsa kanssa.

– Kaupungin kokonaisostot ovat 45 miljoonaa euroa. Kahden prosentin säästö tarkoittaisi 900 000 euroa, jolla saataisiin kompensoitua koulupuolen säästöt, Rajala laskee.

Rajala haastaa myös kaupungin työntekijät miettimään säästökohteita yhteisen tavoitteen, esimerkiksi juuri koulujen, hyväksi.

– Varmasti he keksivät pieniä asioita, joilla he pystyvät tehostamaan omaan toimintaansa ja vähentämään kuluja. Jos 20 kunnan työntekijää säästää 200 euroa kuussa, tekee se vuodessa 48 000 eli lähes yhden opettajan palkan. Tällä ajattelulla saimme oman firmamme nousuun.

 

Akaa vastasi ensimmäisenä kyselyyn vuokra-asunnosta

Rajalan perhe viihtyy Junkkarissa, jossa metsä on lähellä. Perhe on muuttanut Akaaseen kolme vuotta sitten Vantaalta.

Rajalan perhe muutti Akaaseen kolme vuotta sitten Vantaalta, kun toinen lapsi syntyi.

– Etsimme halvempaa asuntoa lähinnä Tampereen lähikunnista. Kun saimme Vantaan-kämpän myytyä, tuli meille kiire. Akaan kaupunki oli ensimmäinen, joka vastasi kyselyihin vuokra-asunnosta, Sami Rajala kertoo.

Perhe päätti jäädä Akaaseen, kun mieleinen talo löytyi Junkkarista. Rauhallinen alue ja metsän läheisyys vastasivat haaveita ja muistuttivat Sami Rajalaa lapsuudenkodista Lopen Launosissa.

– Vantaan jälkeen oli mukava tulla pienempään paikkaan, jossa ihmiset juttelevat kaupassa, Sami Rajala sanoo.

Rajalan perheeseen kuuluu oikeustieteen opintoja viimeistelevä Terhi-vaimo sekä lapset Ville, 3, ja Veera, 6. Perheenisän vapaa-aika kuluu lähinnä lasten kanssa. Kodin ulkopuolella insinöörimiehen suurin intohimo on moottoriurheilun seuraaminen.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>