Viialassa juhlittiin Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä tarinoin ja sävelin

Rakel Halme toivoi Mäntymäen vanhainkodissa, että sotaa ei tulisi enää koskaan.

Viialan työväentalolla vietettiin torstaina Suomi 100 vuotta –juhlaa, jossa esiintyi Virroilta kotoisin oleva ja nykyisin Tampereella asuva Juhani Viita. Viita johdatti yleisön itsenäisyytemme vuosikymmeniin musiikin ja historiaan liittyvien tarinoiden kautta samalla yleisöä laulattaen.

Yleisö koostui Karpinmäen palvelutalossa sekä kotona asuvista ikäihmisistä. Ennen työväentalon tilaisuutta Viita esiintyi Mäntymäen vanhainkodissa. Viialan Eläkkeensaajat ja Viialan Työväenyhdistys järjestivät yhteistyössä molemmat tilaisuudet.

– Halusimme tarjota ikäihmisille jotakin. Tämä on lahja 100 vuoden kunniaksi, Viialan Eläkkeensaajien puheenjohtaja Hilkka Heinonen kertoi.

Uudet sanat marssilauluun

Tilaisuuksissa Juhani Viita kertoi yleisölle muun muassa Talvisodan alkumetreistä. Hämeenkyrössä Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpään poika Esko oli kertausharjoituksissa kun sodan uhka alkoi leijua ilmassa. Tuolloin puolustusvoimien marssilauluna oli Maailman Matti.

Hilkka Heinonen kertoi, että Mäntymäen ja Viialan työväentalon tilaisuudet järjesti Viialan Eläkkeensaajat ja Viialan Työväenyhdistys.

Viita kertoi, että Frans Emil Sillanpään mielestä kepeä marssilaulu ei ollut sovelias synkkään tilanteeseen, joten hän päätti kirjoittaa siihen uudet sanat. Puolustusvoimien tiedottajan Reino ”Palle” Palmrothin mielestä uusiin sanoihin piti saada myös uusi sävel. Palmroth järjesti marssilaulukilpailun, jonka voitti konttorihenkilönä toimineen Aimo Mustosen sävellys. Nykyään kappale tunnetaan nimellä Sillanpään marssilaulu.

– Sillanpään marssilaulu syntyi kuin mittatilauksena sotien alla. Lauletaanpa se, ja voitte jaloilla tömistää ja marssia istuessanne, Viita ohjeisti yleisöä ennen laulun kajauttamista.

Viidan käsittelyssä Suomen historian tapahtumiin liitettiin monta muutakin tarinaa ja musiikkikappaletta. Kouluaikoja muisteltiin laulamalla muun muassa Pieni nokipoika ja Suutarin emännän kehtolaulu. Suomenhevoselle osoitettiin kunnioitusta Hummani hei –laululla ja ohjelma päätettiin Rauli Badding Somerjoen kappaleeseen Paratiisi.

Teuvo Kaihlavirta lähti työväentalon tilaisuuteen tyttärentyttärensä Sylvi Häikön kanssa.

Suomi on turvallinen ja hyvä maa

Mäntymäen vanhainkodissa asuva Rakel Halme ei osannut nimetä suosikkiaan Viidan esittämien laulujen joukosta, sillä vaihtoehtoja oli liikaa. Halmeen mielestä 100 vuotta täyttävä itsenäinen Suomi on nykyisin hyvä paikka asua.

– Itse olen joutunut lähtemään Karjalasta Viipurin läheltä kymmenen vuoden ikäisenä. Emme heti tulleet tänne Viialaan, ensin olimme monessa muussa paikassa. Tänne päädyimme siksi, että täällä oli töitä äidille ja meille lapsille. Olin silloin 17-vuotias, pian 88 vuotta täyttävä Halme muisteli.

Halme kehuu itsenäisyyden juhlavuottaan viettävää Suomea ja hän toivoo, että maalla menisi myös jatkossa hyvin.

– Sitä toivon, että enää koskaan ei tulisi sotaa, Halme tuumi.

Jukka Kourusen mielestä Suomi on hyvä maa, mutta ikäihmisten asioihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

Karpinmäen palvelutalosta Viialan työväentalolle Juhani Viidan esitystä katsomaan tullut Jukka Kourunen kehuu 100-vuotiasta Suomea hyväksi maaksi asua. Kourusen mielestä parannettavaa toki löytyy, esimerkiksi vanhusten asioihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

– Olen tuossa palvelutalossa asunut seitsemän vuotta, eikä meitä kovinkaan usein ehditä ulkoiluttaa. Lisää ulkoiluttajia saisi olla, Kourunen toivoi.

Teuvo Kaihlavirta oli tuonut Viialan työväentalon tilaisuuteen mukaansa tyttärentyttärensä, pian seitsemän vuotta täyttävän Sylvi Häikiön. Kaksikko lähti tilaisuuteen siksi, että Juhani Viidan esitys vaikutti kiinnostavalta.

– Esitys oli hyvä. Yritän aina käydä kaikissa täällä järjestettävissä tilaisuuksissa. Harmittaisi jos en olisi tänne tullut, sillä Viidalla oli hauskoja juttuja, Kaihlavirta totesi.

Teuvo Kaihlavirralle Suomen itsenäisyys merkitsee sitä, että Suomi saa itse päättää omista asioistaan.

– Se on tärkeää erityisesti näin vaalien alla. Itsekin aioin ehdottomasti äänestää, Kaihlavirta sanoi.

Yleisö eli mukana Juhani Viidan esiintyessä Mäntymäen vanhainkodissa.

Tilaisuudessa lauletuista lauluista Sylvin mielestä paras oli V.A. Koskenniemen sanoittama ja Yrjö Kilpisen säveltämä Lippulaulu, jonka yleisö kajautti komeasti Juhani Viidan johdolla. Sylvi lauloi innolla myös Suutarin emännän kehtolaulua. Sylvin mielestä Suomi on turvallinen ja hyvä maa.

– Suomessa on parasta ilmainen kouluruoka, Sylvi totesi.

Juhani Viita esiintyi täydelle katsomolle Viialan työväentalolla.

Hilkka Heinonen juonsi Juhani Viidan sisään Viialan työväentalolle.

Juhani Viita laulatti yleisöä ja kertoi heille tarinoita Suomen itsenäisyyden varrelta Mäntymäen vanhainkodissa.

Viialan työväentalo täyttyi yleisöstä lähes jokaista paikkaa myöten.

Voitto Rantanen lauloi komeasti kaikki Juhani Viidan laulattamat laulut.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?