Kuntatutkija Jenni Airaksinen ei näe sotea vain peikkona

”Kuntien tehtävä on suojella ihmisiä sotelta”

Kuntatutkija Jenni Airaksisen mielestä valtuutetun tärkeimmät avut ovat lainkuuliaisuus ja yhteistyökyky.  Tutkija painottaa myös kuntien kykyä tehdä kestäviä päätöksiä.

Hallintotieteiden tohtori, kuntatutkija ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksinen luottaa vahvasti paikallisdemokratiaan mahdollisesta sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksesta tai tulevasta maakuntauudistuksesta huolimatta.

– En näe sotea vain peikkona. Sotesta on vaikea lausua mitään varmaa, mutta maakuntauudistus menee maaliin, ja osa kuntien nykyisestä kuormasta siirtyy maakuntien harteille.

Kuntatyön painopiste on Airaksisen mukaan edellä mainittujen uudistusten vuoksi painottumassa nuorten kuntalaisten asioihin ja elinvoimaan: varhaiskasvatukseen, koulu- ja liikunta- ja kulttuuripalveluihin sekä elinkeinoelämän kehittämiseen.

– Näiden lisäksi kunnille syntyy uusia yhteistyörajapintoja, joilla hoidetaan edelleen ihmisten hyvinvointiin liittyviä asioita.

Airaksinen painottaa, että kuntavaaleissa ei tarvitse kuitenkaan pohtia vielä maakuntavaaleja. Hänen mukaansa tärkeintä olisi, että kuntiin valitaan muutos- ja yhteistyökykyinen valtuusto, joka osaa ajatella hyvinvointia monelta eri kantilta. Airaksisen mielestä tulevaisuuden kuntien tehtävä on suojella ihmisiä sotelta.

– Pitäisi siis tehdä paljon tekoja, etteivät ihmiset sairastu tai voi huonosti.

Peiliin katsomisen paikka

Kuntatutkija Jenni Airaksinen sanoo Akaan johtajuuskriisin haittaavan sekä kaupungin mainetta että ihmisen käsitystä kunnallispolitiikasta.

Akaassa kuntavaaleja varjostavat vakava johtajakriisi sekä homekoulujen aiheuttamat ongelmat.

– Johtajuuskriisi on kaupungille myös maineasia, ja varmasti vaikuttaa siihen, miten innostavana kunnallispolitiikka paikkakunnalla nähdään, Airaksinen harmittelee.

Oikeista ongelmista kuten sisäilmaongelmaisista kouluista puhuminen voi Airaksisen mukaan toimia herättäjänä:

– Se voi saada sellaisia ihmisiä uurnille, jotka eivät ole aiemmin äänestäneet. Voi tulla sellainen tunne, että asioihin on nyt pakko vaikuttaa.

Kuntatutkijan mukaan ihmiset ovat pitkään suhtautuneet äänestämiseen liian kevyesti.

– Ihmiset saisivat katsoa peiliin, jos kaupungissa yhtäkkiä tapahtuu jotakin sellaista, josta ei olla samaa mieltä.

Valtuustot harmaantuvat

Kuntaliiton 10. maaliskuuta julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomen kuntien valtuustot harmaantuvat, sillä yli 64-vuotiaiden valtuutettujen osuus on kasvanut 16,5 prosenttiin, ja heidän osuutensa on kasvanut vaali vaalilta.  Nuorten ehdokkaiden osuus on sen sijaan pudonnut 8,9 prosenttiin viime vaalien kymmenestä prosentista. Samaan aikaan nuorten äänestysaktiivisuus on heikkoa.

– En tarkoita, että nuorten asiat jäisivät ikääntyvissä valtuustoissa kokonaan hoitamatta, mutta olen huomannut, että minunkin ikäisen on vaikea ymmärtää, mitä nuorten elämä tänä päivänä on.

Ennen uurnille astelemista onkin Airaksisen mukaan hyvä miettiä esimerkiksi sitä, kenelle tai kenen näkökulmasta kaupunkia kehitetään: Rakennetaanko kaupunkiin parkkihalli vai skeittipuisto.

– Valtuustot ovat myös yksi paikka käydä sukupolvien välistä keskustelua.

Nukkuvien ja nuorten äänestäjien herättämiseksi on Airaksisen mukaan tehtävä entistä enemmän töitä, semminkin kun kampanja-ajat ovat lyhentyneet ja ehdokkaiden kampanjointi on pirstoutunut eri kanaviin.

– Nuorten ääniä haluavien pitää olla esillä sosiaalisessa mediassa, sillä nuoret elävät arkeaan ja muodostavat mielikuviaan somen varassa.

Pelkkä sosiaalisessa mediassa esiintyminen ei Airaksisen mukaan kuitenkaan riitä. Hyvältä valtuutetulta vaaditaan tutkijan mukaan paitsi asiantuntemusta niin ennen kaikkea kykyä kohdata ihmisiä.

– Ehdokkaiden tulee jalkautua sekä ennen vaaleja että vaalien jälkeen sinne missä äänestäjät ovat. Ainakin toreilla ja kauppojen edustoilla pitää olla. Näin myös ehdokkaiden edustamat arvot tulevat paremmin näkyviksi.

Vaikka arvot ovat Airaksisen mukaan tärkeitä, puoluepolitiikan painoarvo saattaa vaihdella kuntavaaleissa valtakunnallisia vaaleja enemmän.

– Oman kylän ehdokas voi saada ääniä, vaikka edustaisikin itselle väärää puoluetta. Esimerkiksi koulu- ja palveluverkkoasioissa äänestetään mielellään ehdokasta, joka puolustaa esimerkiksi kyläkoulua.

Kiitosta poliitikoille ja viranhaltijoille

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa työskentelevä Jenni Airaksinen sanoo, että valtuusto on hyvä paikka käydä sukupolvien välistä keskustelua.

Äänestämättä jättävien perustelut ovat kaikenkirjavia. Jotkut sanovat, etteivät löydä tarpeeksi hyvää ehdokasta, toiset eivät osaa mieltää, mistä asioista kunnassa päätetään. Tamperelaiselle kuntatutkijalle ongelma on mahdoton:

– Minulla on suorastaan runsaudenpula hyvien ehdokkaiden suhteen. Joudun miettimään, kenelle ääneni annan. Tapaan työssäni aivan mahtavia kunnallispoliitikkoja ja viranhaltijoita, jotka osaavat ottaa haltuun isoja kokonaisuuksia. Lisäksi on valtavan kiinnostavaa, millaista kotikaupunkia juuri nyt rakennetaan.

Airaksisen mukaan julkisten asioiden arvo mitataan yleensä siinä vaiheessa, kun huomataan, että puisto on roskainen tai koulu suljetaan. Airaksisen mukaan myös median raportoimat aiheet muokkaavat ihmisten mielikuvaa julkisista palveluista.

– Harvoin se on uutinen, että tänäkin aamuna hanasta tuli puhdasta vettä, bussi tuli pysäkille ja lapset pääsivät kouluun, eikä koulua suljettu lumipyryn tai homeen vuoksi, tutkija muistuttaa.

Kuntatutkija testasi Akaan Seudun vaalikoneen

”Akaassa on tosi hyvä lista”

Akaan Seudun vaalikonetta testannut Jenni Airaksinen kehottaa akaalaisia äänestäjiä pohtimaan kenelle ja kenen näkökulmasta kaupunkia vaalien jälkeen kehitetään.

Kuntatutkija Jenni Airaksinen innostuu kuullessaan Akaan Seudun verkkosivujen uudesta vaalisivustosta ja Akaan omasta vaalikoneesta. Nopea vilkaisu ehdokaslistoihin saa tutkijan toteamaan, että Akaa myötäilee koko maan mittakaavaa ainakin vihreiden ehdokasmäärän nousussa.

– Tosi hyvät listat kaikilla! Kyllä täältä löytää itselleen sopivan, Airaksinen kommentoi ja näpyttelee tottuneesti vastauksia.

Vaalikoneen tulos on selvästikin yllätys, eikä tutkija löydä vastauksista itseään. Jenni Airaksinen arvelee, ettei osannut vastata paikallisiin kysymyksiin oikealla tavalla.

– Koska en tunne Akaan ajankohtaisia asioita niin hyvin, annoin melko neutraaleja vastauksia. Kokeillaanpas uudelleen!

Pyyhkeitä vaalikone saa vain arvoperusteisten kysymysten puuttumisesta. Airaksinen mukaan arvomaailma korostuu, kun ei tiedetä, mitä asioita valtuutetun pöydälle seuraavaksi putoaa.

– Äänestäjän onkin hyvä pohtia ennen uurnille menoa sitä, kuka ja mikä taho pystyisi ymmärtämään minua ja minun ongelmiani parhaiten.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>