”Turvallisuustilanteessa vaikeinta on muutoksen nopeus ja ennakoimattomuus”

Ossi Reini (vas.) nimitti Tuomas Arvosen vuoden nuoreksi reserviläiseksi.

Sunnuntaina Arvo Ylpön koululla vietettiin Toijalan Seudun Reserviläisten 60-vuotisjuhlaa. Tervehdyssanat lausuneen yhdistyksen puheenjohtajan Ossi Reinin mukaan yhdistys toimi sen alkuaikoina ja myös nykyään reservin yhdyssiteenä. Tänä päivänä yhdistykseen liittymisen edellytyksenä ei enää ole aliupseerin sotilasarvo, vaan mukaan voivat liittyä myös varusmiespalvelusta suorittamattomat naiset ja miehet.

– Liikunta on tärkeässä asemassa ja sitä harrastetaan aktiivisesti. Yhdistys järjestää omia liikuntatapahtumia ja sähköisen kuntokortin käytössä olemme piiritasolla aivan kärkisijoilla. Urheiluampuminen on yhdistyksessä vakaalla pohjalla, Reini kuvaili yhdistyksen toimintaa.

Yhdistyksen jäsenistö on myös mukana veteraanien avustamisessa, veteraaniperinteen ylläpitämisessä ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnassa.

– Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä olemme mukana toimihenkilöinä toteuttamassa koulutuksia ja kurssilaisina oppimassa ja kertaamassa reserviläisille tärkeitä asioita, Reini kertoi.

Juhlapuheen piti Panssariprikaatin komentaja eversti Pekka Järvi.

Sotilaallinen painostus on arkipäivää Euroopassa

Juhlapuhujana tilaisuudessa kuultiin Panssariprikaatin komentajaa eversti Pekka Järveä. Järvi käsitteli puheessaan muun muassa maailman ja Suomen turvallisuustilannetta. Eversti Järvi palautti aluksi mieleen vuoden 1988, jolloin elettiin kylmän sodan kylmimpiä vaiheita.

– Sen jälkeen alkoi tapahtua. Tapahtumat ovat olleet nopeita ja ainoa, joka ehkä pystyi niitä ennakoimaan oli eversti evp. tohtori Pekka Visuri, joka vuonna 1992 sanoi televisiohaastattelussa, että vaikka Venäjä on nyt alhaalla, se vielä nousee, Järvi muisteli.

Kolmessa vuosikymmenessä on tapahtunut paljon; Neuvostoliitto ja Varsovan liitto hajosivat ja kylmä sota päättyi. Järven mukaan kaikki odottivat, että Euroopassa alkaisi pitkä rauhan kausi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Pian syttyi sota Jugoslaviassa. Sota, jota kukaan ei osannut odottaa. Nato alkoi laajeta sen etsiessä itselleen uusia tehtäviä, ja myös Euroopan Unioni laajeni. Tänä päivänä vanhat Varsovan liiton maat ovat Euroopan Unionissa ja Naton jäseniä.

Lasse Kanerva esitti katkelmia Yrjö Jylhän runokokoelmasta Kiirastuli.

– Venäjäkin nousi, ja sota on taas tullut Euroopan lähialueille Krimin ja Ukrainan merkeissä, Järvi totesi.

Järven mukaan viime vuosina Suomessa on alettu ymmärtää, että maailman turvallisuustilanteen muutokset vaikuttavat myös suomalaisiin.

– Turvallisuustilanteessa vaikeinta on muutoksen nopeus ja sen ennakoimattomuus. Tällaisessa tilanteessa on tärkeintä pitää pää kylmänä, ja niin Suomi on onneksi toiminutkin. Meillä on selkeitä turvallisuuspilareita, joista tärkein on yleinen asevelvollisuus, Järvi pohti.

Järven mukaan jatkuva sotilaallinen aktiivisuus ja jopa painostus on tullut osaksi arkipäivää Euroopassa.

– Jopa Itämeren alueella nokittelua maalla, merellä ja ilmassa tapahtuu aika usein. Viime syksynä Yhdysvaltojen alukset saapuivat Itämerelle ja Venäläiset hävittäjät tervehtivät niitä lähietäisyydeltä, Järvi sanoi.

Paniikkiin ei ole aihetta

Hanna Keski-Petäjä lauloi muun muassa kappaleen Sininen ja valkoinen.

Järven mukaan Venäjä on viime vuosina panostanut armeijansa aseisiin, ulkoiseen habitukseen ja toimintaan ja myös Nato on siirtänyt painopistettään kriisienhallinnasta jäsenmaiden puolustuksen harjoitteluun.

– Yhdysvaltalaiset joukot harjoittelevat meidän lähialueillamme ja myös Suomessa. Kuukauden päästä he tulevat taas harjoittelemaan meidän kanssamme Niinisaloon, Järvi kertoi.

Järven mukaan eri maiden kohonneesta sotilaallisesta aktiivisuudesta huolimatta paniikkiin ei ole aihetta.

– Sotilaallinen aktiivisuus tässä tilanteessa on aivan luonnollista. Sen takia eri mailla on asevoimat, että niillä osoitetaan valmiuksia ja tahtoa puolustaa omia intressejä ja omaa reviiriä.

Tämän ajan uhkakuviksi Järvi nosti myös terroristit, heidän matkijansa sekä digitalisaation, joka mahdollistaa esimerkiksi nykyaikaisten autojen hallinnan kaappaamisen.

Suomen puolustusvoimien nykytilanne on Järven mukaan hyvä, sillä suomalaisilla on omaa luokkaansa oleva maanpuolustustahto. Toinen tärkeä asia on maanpuolustuksen pitkäjänteinen rakentaminen. Vaikka Suomella on yksi Euroopan pienimmistä puolustusbudjeteista, sillä on hankittu merkittävä aseellinen puolustuskyky. Suuret hankinnat ovat kuitenkin vasta edessä kun hävittäjäkalustoa ryhdytään vaihtamaan. Nykyään Suomi vahvistaa puolustuskykyään myös puolustusyhteistyöllä muun muassa Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa.

Varusmiessoittokunnan jousiorkesteri esiintyi juhlassa.

Toijalan Seudun Reserviläisten juhlassa jaettiin myös huomionosoituksia. Reserviläisliiton kultainen ansiomitali ojennettiin Juuso Hyväriselle. Pronssisen ansiomitalin saivat Jari Hänninen, Jere Virtala ja Katja Ahola.

Etelä-Hämeen Reserviläispiirin kultaisen ansiomitalin sai Ossi Reini ja pronssiset ansiomitalit Timo Leppänen ja Marko Kivi. Reserviläisratsastajien hopeinen ansiomitali annettiin Ossi Reinille.

Toijalan Seudun Reserviläiset nimittivät vuoden nuoreksi reserviläiseksi Tuomas Arvosen ja yhdistyksen pienoislippu numero 14 ojennettiin Risto Suojaselle.

Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja opetusneuvos Timo Lehtonen kukitti kunniajäsenet Risto Suojasen, Arvo Nääpän, Heikki Aholan ja Asko Rauhanummen. Uudeksi kunniajäseneksi nimitettiin Markku Vehmas.

Toijalan Seudun Reserviläisten puheenjohtaja Ossi Reini lausui tilaisuuden tervehdyssanat.

Tilaisuudessa musiikista vastasivat Varusmiessoittokunnan jousiorkesteri, Hanna Keski-Petäjä sekä Juha Salmesvuori. Tilaisuudessa esiintyi myös Lasse Kanerva, joka esitti otteita Yrjö Jylhän runokokoelmasta Kiirastuli. Juhlan juontajana toimi Juuso Hyvärinen ja sen päätössanat lausui Timo Lehtonen.

Tilaisuuden lopuksi yleisö laului Maamme-laulun.

Risto Suojaselle ojennettiin Toijalan Seudun Reserviläisten pienoislippu numero 14.

Ossi Reini (vas.) ja Pekka Järvi pitivät tilaisuudessa puheet. Juuso Hyvärinen toimi illan juontajana.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?