Kuntavaalitrendit: Nuorista harvempi kuin joka kolmas äänesti viime kuntavaaleissa

Viime kuntavaalien äänestysaktiivisuus oli 58,3 %.  Alle 25-vuotiaista nuorista harvempi kuin joka kolmas käytti äänioikeuttaan (30 %). 25–34 -vuotiaiden äänestysprosentti oli noin 40. Valtuustoissa ja ehdokaskunnassa nuoret ovat edelleen selvästi aliedustettuja.

Kuntavaalien ehdokasmäärät ovat puolittuneet vuoden 1980 vaaleista. 65 vuotta täyttäneiden ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista on nelinkertaistunut vuoden 1996 kuntavaaleista (1996/4% ja 2017/16%). Samalla aikavälillä eniten on vähentynyt 45–54 -vuotiaiden ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista.

Kuntien lukumäärän väheneminen, kuntakoon kasvu ja ehdokasmäärien romahdus ovat aikaa myöten vähentäneet puolueiden ja ehdokkaiden yhteistä mobilisaatiokykyä kuntavaaleissa, mikä selittää osaltaan kuntavaalien matalaa äänestysaktiivisuutta.

Kuntavaaleissa korostuvat puolueiden kannatuksen alueelliset erot sekä puoluetoiminnan valtakunnallisuus tai sen puute. Vuoden 2012 kuntavaaleissa vihreiden äänistä kaksi kolmannesta tuli yli 100 000 asukkaan kaupungeista.

Kuntavaalien siirto keväälle korostaa niiden valtakunnallista välivaaliluonnetta. Vuoden 2017 kuntavaalien kärkiaiheita ovat talous, työllisyys, terveyspalvelut ja koulutuspalvelut. Todennäköisesti ne tulevat olemaan myös seuraavien eduskuntavaalien kärkiaiheita

Sami Borgin ja Sari Pikkalan laatima tilastoraportti Kuntavaalitrendit on osa Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamaa Kuntavaalitutkimus 2017-hanketta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?