Hakemukseksi ei riitä pelkkä ilmoittautuminen

Pirkanmaan Kulttuurirahasto on monen tieteen- ja taiteenalan nostaja

Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto on yksi 17. maakuntarahastosta. Rahasto tukee tiedettä, taidetta ja kulttuuria hyvin laajasti. Viime vuonnaa apurahoja jaettiin Pirkanmaalta yhteensä 1 127 000 euroa. Suomen Kulttuurirahasto muodostuu yleisrahastosta ja yli 800 nimikkorahastosta, jotka perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin. Nimikkorahastoista yksi on Ritva ja Veikko Lapinleimun lapsien lahjoituksiin perustuva rahasto, jonka tehtävänä on edistää suomalaisten tuotteiden vientiin tähtäävien hankkeiden tutkimusta ja koulutusta erityisesti tuotekehittelyn, tuotannon ja markkinoinnin aloilla.

Asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen vieraili Akaan Rotaryklubissa kertomassa Suomen Kulttuurirahastosta. Esitystä kuuntelevat muun muassa Martti Nykänen (kesk.) ja klubin presidentti Marko Peltola.

– Jaettavat rahat tulevat rahastoista, ja keskeisenä työnämme on hyvä varainhoito. Saamme koko ajan lahjoituksia ja uusia nimikkorastojakin perustetaan. Tällä hetkellä meillä Pirkanmaalla on 27 nimikkorahastoa. Tämä Lapinleimun rahasto on ainoa, jonka juuret ovat Akaassa, kertoo asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen.

Pyyteetöntä auttamista

Lahjoittajat ajattelevat tulevia sukupolvia. Kaikki lahjoitukset eivät ole miljoonaluokkaa, mutta yhteistä niille on pyyteettömyys.

– Osa lahjoittajista ja rahastoista tukevat tiettyä tieteen tai taiteen alaa, osa on ihan yleisiä. Pääasiassa lahjoitukset tulevat testamenteista ja emme tiedä niistä etukäteen mitään. Yhteinen nimittäjä näille voisi olla se, että tulevat sukupolvet pääsisivät edes vähän helpommalla kuin itse, sanoo Minkkinen-Poikolainen.

Kulttuurirahasto markkinoi itseään hyvin vähän. Lahjoittajatkin saavat kiitokseksi vain kutsun vuosijuhlaan, jossa apurahojen jaon lisäksi on korkeatasoista ohjelmaa.

– Nimikkorahaston perustamisen alaraja on 100 000 euroa. Tämä on vielä summana sellainen, että kovin suuria apurahoja ei ole tästä luvassa, koska jaamme tuottoja. Pääomaan ei kosketa. Osa rahastoista toki on merkittäviä, ja niistä jaetaan isoja apurahoja vuosittain. Osasta rahastoja tuottoa päästään jakamaan esimerkiksi kolmen vuoden välein.

Lahjoittaja voi perustaa myös nimeään kantavan apurahan, jonka pääoma jaetaan pois tietyn ajan kuluessa. Nimikkorahastot ja muut apurahat esitellään Pirkanmaan Kulttuurirahaston kotisivuilla.

Suomen Kulttuurirahaston jäsenen Martti Nykäsen mielestä lahjoitus kulttuurirahastolle on hyvä vaihtoehto myyn muassa yksin eläville ihmisille, jotka miettivät omaisuutensa tulevaisuutta.

– Kysymyksessä ei missään tapauksessa tarvitse olla suuret summat tai omaisuudet. Jo työssäni törmäsin usein tilanteisiin, jossa nämä asiat aiheuttivat huolta. Testamentti on hyvä olla olemassa ja niitä tekevien on hyvä tiedostaa ehdotuksissaan tämäkin vaihtoehto, sanoo Nykänen.

Lääketiede kärjessä

Nimikkorahastoista lääketieteen osuus on ylivoimaisesti suurin. Viime vuonna pelkästään näitä apurahaoja jaettiin Pirkanmaalla 378 000 euron verran.

– Lääketieteen merkitys on tavattoman suuri. Kun lääketiede kehittyy, voimme tulevaisuudessa paremmin. Osa haluaa taas tukea kulttuuria – musiikkia ja kuvataidetta, koska nämä tuntuvat omimmilta, sanoo Minkkinen-Poikolainen.

– On saatettu selvitä hyvän ja tehokkaan hoidon ansiosta vaikeasta sairaudesta ja halutaan lahjoituksella esimerkiksi tukea tämän alan tutkimusta, jatkaa Nykänen.

Suomen Kulttuurirahastolla on myös omaa kulttuuritoimintaa. Viimeisin iso hanke oli Taidekoti Kirpilä peruskorjaaminen ja avaaminen yleisölle. Lääketieteen lisensiaatti Juhani Kirpilä (1931−1988) lahjoitti Helsingin keskustassa Pohjoisella Hesperiankadulla sijaitsevan kotinsa Kulttuurirahastolle, jossa on esillä hänen keräämänsä merkittävä suomalaisen taiteen kokoelma. Esillä  yli 500 teosta kultakauden mestariteoksista 1980-luvulle. Taidekoti on avoinna yleisölle maksutta keskiviikkoisin klo 14−18 ja sunnuntaisin 12−16 sekä sopimuksen mukaan tilatuilla opastuksilla.

Hoitokunta päättää saajat

Pirkanmaan Kulttuurirahaston on Suomen suurin maakuntarahasto, mutta siitä huolimatta sen varat ovat asiamies Silja Minkkinen-Poikolaisen mielestä aivan liian pienet hakemuksiin nähden.

– Pirkanmaa on alue, josta tulee paljon hakemuksia. Hakemukset ovat erittäin hyviä ja voisimme myöntää moninkertaisesti enemmän ilman, että menisimme edes keskivertoon. Tieteen hakijoiden lisäksi meillä on taiteen hakijoita erittäin runsaasti. Koko kulttuurin kirjo näkyy meillä runsaana.

Hakemuksista nousevat kärkeen väitöskirjatyö ja taiteellinen työ. Hakemukset käsittelee 11-jäseninen hoitokunta, joka käyttää apunaan runsaasti myös asiantuntijoita. Viime vuonna apurahahakemuksia tuli 950.

– Asiantuntijat vaihtuvat vuosittain. Kun hakuaika päättyi 10. helmikuuta, on vuorossa asiantuntijakierros. Hakemuksia käsittelemässä on mukana yli 30 ihmistä. Jokainen hakemus luetaan ja sillä tulee olla minimissään kaksi lukijaa. Hoitokunta työskentelee ryhmissä ja yleisen hakemustason vertailun jälkeen alkaa karsinta, sanoo Minkkinen-Poikolainen.

Työvaliokunta tekee esitykset ja hoitokunta päätökset.

Päätösprosessi apurahasta on monipolvinen ja jokainen hakemus menee eteenpäin useiden tiukkojen seulojen läpi. Silja Minkkinen-Poikolainen sanoo, että tässä prosessissa hakemukset läpivalaistaan. Apurahapäätökset julkaistaan 15. toukokuuta.

– Hakemuksen täytyy olla hyvä ja perusteellinen. Meiltä ei voi vanhalla maineella hakea, että olen tunnettu ja ymmärtäkää nyt antaa. Ilmoittautuminen rahan vastanottajaksi ei riitä. Ansioituneenkin tieteen tai taiteen harjoittajan pitää tehdä esimerkiksi kunnollinen työsuunnitelma.

Hoitokunta on linjannut, että Pirkanmaan Kulttuurirahaston tehtävä on nousevien ja uudistavien kykyjen tukeminen, joten jatkossakin moni iloisesti yllättyy, hyvät hakemukset tuovat myönteisen päätöksen, mutta aina joku pettyykin.

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?