Tienkäyttäjät haluavat kevyen liikenteen väylän Koskenkyläntielle

Raskaan liikenteen määrä on Koskenkyläntiellä lisääntynyt ja nopeusrajoituksista huolimatta tiellä ajetaan liian lujaa. Sen on havainnut myös tien varrella asuva Elisa Takkinen, jonka mukaan vain harva noudattaa nopeusrajoitusta neljänkympin alueella. Kun Takkinen lähtee ulos nukuttamaan puolivuotiasta Oliveria, on Koskenkyläntie ainoa vaihtoehto. Viisivuotias Tilda kulkee letkassa vaunujen edellä ja kolmevuotias Eevert vieressä. – Tässä täytyy olla tarkat askelmerkit, Elisa Takkinen sanoo.

Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuudesta huolestuneet ovat tehneet aloitteen kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Koskenkyläntielle Viialaan. Aloitteen on allekirjoittanut 333 henkilöä. Joukkoon kuuluu muun muassa kyläläisiä, lenkkeilijöitä, vierailijoita ja autoilijoita.

Akaan tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus ovat omalta osaltaan puoltaneet aloitetta tienpitäjälle, joka on Pirkanmaan Ely-keskus. Lisäksi kaupunki esittää, että Ely-keskus harkitsisi uudelleen Koskenkyläntien kiireellisyysluokkaa kevyen liikenteen tarveselvityksessä.

Aloite on ollut mukana myös vaaran paikkojen kartoituksessa, kun Akaa, Urjala, Pälkäne, Ely-keskus, poliisi, Liikenneturva ja Ramboll Oy ovat laatineet Etelä-Pirkanmaan viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelmaa. Suunnitelma valmistuu maaliskuussa.

Raskas liikenne lisääntynyt

Liikenneviraston tilaston mukaan Viialasta Vesilahteen johtavan Koskenkyläntien liikennemäärät ovat viime vuosina kasvaneet. Vuonna 2012 tiellä kulki keskimäärin 751 ajoneuvoa vuorokaudessa ja vuosina 2013–2015 948 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Samassa ajassa raskaan liikenteen määrä on lisääntynyt yli kaksinkertaiseksi 26:sta 64:een ajoneuvoon vuorokaudessa.

Aloitteessa esitetään kevyen liikenteen väylää noin kahden kilometrin matkalle välille Heinäsuontie–Rauhalantie. Aloitteen mukaan tie on kapea, tiemerkinnät erittäin puutteelliset ja pientareet olemattomat.

Harakkamäessä loppuu tila

Mervi Pulkkisen mukaan Harakkamäki on yksi Koskenkyläntien vaaran paikoista

Aloitteen alullepanijoihin kuuluvan, Heinäsuolla asuvan Mervi Pulkkisen mukaan Koskenkyläntiellä on monta vaaran paikkaa. Pahin niistä on Harakkamäen mutka, jossa tie on kapea ja tien molemmin puolin olevien kaiteiden takia pientareella ei ole väistämistilaa.

– Mäen alla oli jossain vaiheessa hidaste, mutta se jouduttiin ottamaan pois, koska rekkojen pitää saada mäkeen vauhtia, Mervi Pulkkinen kertoo.

Harjunmaantien ja Pikkutanhuantien risteyksissä näkyvyys Vesilahteen päin on huono.

– On sattuman kauppaa, kuinka hyvin sieltä suoriutuu Koskenkyläntielle. Risteyksien välissä on myös mutka, jossa on talo ja pensaita ihan tien vieressä. Tiellä mahtuvat kulkemaan autot, mutta eivät pyöräilijät ja jalankulkijat, Pulkkinen toteaa.

Nopeusrajoitukset eivät auta

Huolta aiheuttavat myös ylinopeudet. Vesilahden suunnasta tultaessa tiellä on 80:n, 60:n, 40:n ja ennen 190-tien Stop-risteystä 50 kilometrin nopeusrajoitus.

– Kun on vielä aukeaa ja suoran poikasta, nopeudet kasvavat. Vaikka nopeusrajoituksia on laskettu, se ei tee tietä turvalliseksi, Mervi Pulkkinen sanoo.

Kriteerien mukaan koulutienä turvallinen

Koskenkyläntie ei tällä hetkellä kuulu vaarallisten kouluteiden joukkoon eikä sen käyttäjille myönnetä maksutonta koulukuljetusta alle viiden kilometrin koulumatkoille.

Akaan koulutuslautakunnan maaliskuussa 2015 tekemä päätös pudotti Koskenkyläntien pois vaarallisten tieosuuksien listalta. Päätös perustui Koululiitu-ohjelmaan, joka arvioi koulumatkan liikenneturvallisuutta muun muassa liikennemäärien, raskaan liikenteen, nopeusrajoitusten, ajoradan ja pientareen leveyden sekä valaistuksen perusteella.

Heinäsuolta tulee Viialan yhtenäiskouluun tällä hetkellä 19 oppilasta, joista kolmella koulumatka on maksuttomaan kuljetukseen oikeuttavat viisi kilometriä. Maksullisessa kuljetuksessa ei tällä hetkellä ole oppilaita.

Mervi Pulkkisen viidestä lapsesta neljä käy Viialan yhtenäiskoulua. Koulumatkaa on reilu neljä kilometriä. Kun Pulkkinen oli hoitovapaalla, hän kuljetti itse lapsia kouluun. Pulkkisen palattua töihin on kuljetutusapuna ollut hänen äitinsä.

– Ilmeisesti muutkin kuljettavat lapsiaan, koska heitä ei näy kulkemassa pientareilla. Hyvällä kelillä meidän perheen kuudes- ja kahdeksasluokkalainen ovat saaneet mennä pyörillä, mutta tällä hetkellä tietä pitkin ei heistä kulje kukaan, Mervi Pulkkinen sanoo.

Koskenkyläntien turvattomuus ja ylinopeudet nousivat esiin myös Akaan kaupungin vuonna 2013 teettämässä Kylien suunnittelutarpeen selvitystyössä.

 

Nimiä kerättiin talosta taloon

Koulutuslautakunnan ohjeistus Koskenkyläntien turvallisuudesta koulutienä sekä raskaan liikenteen lisääntyminen tiellä olivat Mervi Pulkkisen mukaan sysäys aloitteelle. Pulkkisen ohella puuhamiehenä asiassa on toiminut Ilkka Holma.

Allekirjoitukset asian taakse kerättiin viime vuoden syksyllä. Aloitteentekijät kiersivät ensin Heinäsuolla talosta taloon. Tietoa levitettiin myös sosiaalisessa mediassa.

– Sovimme Ilkan kanssa, että hän kerää toisen puolen kylästä ja minä toisen. Sen lisäksi nimiä kerättiin koululla Kodin ja koulun päivässä, mutta sielläkin vain niiltä, jotka tiesivät tien ja olosuhteet. Minkäännäköistä vastustusta ei ollut. Myös maanomistajat olivat heti mukana, Mervi Pulkkinen kertoo.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?