Toijalan Yrittäjillä vaikuttava vuosijuhla

Mukavasti väkeä, iloinen tunnelma, hyvää ruokaa ja juomaa, asiaa ja viihdettä, palkitsemisiakin. Toijalan Yrittäjien 80-vuotisjuhlalta Karrlundin kivinavetassa ei voisi enempää toivoa. Tultiin yhteen pitämään hauskaa, tapaamaan tuttuja ja tutustumaan tuntemattomiinkin. Viime lauantaina hetki oli sopivasti irti arjesta.

Ohjelmistoyritys Vincit Oy:n perustaja Mikko Kuitunen osaa ottaa yleisönsä. Häntä on kuunneltava, koska tarina sisältää hyvin paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kuunteleminen on helppoa, koska Kuitunen puhuu ymmärrettävästi. Juhlapuhe Henry Fordista onkin tarina yrittämisen ytimestä.

– Henry Ford oli ylivoimaisesti maailman tunnetuimpia ajattelijoita teollisuudesta, koko liiketoiminnasta, yrittämisestä ja yritteliäisyydestä.

Kuka Henry Ford? Amerikkalainen teollisuusmies, joka aloitti autojen liukuhihnatuotannon. Ford on tunnettu automerkki edelleenkin, mutta liikkeelle lähdettiin Fordin mustasta T-mallista. Toijalan Yrittäjät perustettiin tammikuussa 1937. Samaan aikaan Life-lehden kannessa komeili Henry Fordin kuva. Ford oli huipulla, mutta miten hän sinne kapusi? Mikko Kuitunen nosti esiin miehen ajattelusta neljä kiinnekohtaa.

”Jos olisin tehnyt sitä, mitä ihmiset pyysivät, olisin tarjonnut heille nopeampia hevosia.”

– Kun puhutaan yrittämisestä, puhutaan taidosta erottautua muista. Lähdemmekö parantamaan jotakin nykyistä – nopeuttamaan hevosia – vai keksitäänkö jotakin muuta. Ihmisillä on huomattavan paljon helpompi löytää nykyisestä maailmasta epäkohtia, kuin kuvitella jotakin muuta.

Suomalaiset ovat Kuitusen mielestä hyviä ongelman ratkaisijoita. Tähän tähtää jopa koulujärjestelmämme.

– Tulevaisuudessa ei enää pärjätä ongelmia ratkaisemalla. Ne pärjäävät, joka omistavat ongelmat. Henry Ford löysi ongelman, joka ei ollut se, että hevoset eivät ravanneet tarpeeksi lujaa. Se oli oire. Ongelma oli kansalaisten liikkuminen, jonka ratkaisu on T-mallin Ford, miettii Kuitunen.

Tänään tiedetään, että Henry Ford ei ollut liikkeellä yksin. Ennakkoluulottomuudellaan hän kuitenkin veti pisimmän korren.

– Jos onnistuu määrittelemään ongelman, ja omistaa sen, on yrittäjänä aina vahvempi kuin pelkästään ongelman ratkaisijana.

”Voit valita minkä tahansa värin autolle, kunhan se on musta.”

T-mallin Fordia tehtiin ensiksi yhdellä ainoalla tuotantolinjalla. Henry Fordilla oli unelma tehdä auto keskiluokkaiselle amerikkalaiselle. Firman kaikki paukut laitettiin edulliseen kansanautoon.

– Vaikka hinta oli lukittu, autoja meni kaupaksi paljon enemmän kuin niitä ehdittiin tekemään. Tilanne oli hyvä, markkina oli tuotantorajoitteinen. Aina kun auto saatiin valmiiksi, se myyntiin. Tällaisessa tilanteessa tahtotilana oli saada tuotanto toimimaan hyvin jouhevasti, sanoo Kuitunen.

Musta väri kuivuu muita värejä nopeammin. Mustan värinen paita on kesällä kuuma.

– Se, että T-mallin Fordit olivat mustia, nostivat kuudelle prosentilla tuotantokapasiteettia ja suoraan liikevaihtoa. On tajuttava, mitkä asiat rajoittavat tekemistä. Et voi keskittyä kaikkiin kerralla. On keskityttävä oleelliseen, niihin asioihin, jotka oikeasti näkyvät viivan alla. Fokuksen löytäminen on kaikessa yrittämisessä oleellisinta.

 

”Laatu on sitä, että joku asia tehdään, vaikka kukaan ei katso.”

Mikko Kuituisen mielestä Fordin tämä kolmas ajatus on hyvin poikkeuksellinen ollakseen 80 vuotta vanha.

– Taylorismista, yksittäisen työn mittaamisesta, oli tuolloin kuljettu hyvin vähän eteenpäin. Tämä ajatus on minulle itselleni tärkeä, koska mietin asioita motivaatiolähtöisesti. Millainen yritys Vincitin pitäisi olla, että kaikki saisivat tehdä niitä juttuja, joita he haluavat tehdä.  On kaksi syytä, miksi joku asia tulee tehdyksi. Joko mä haluan sen tehdä tai asia on pakko tehdä. Muita vaihtoehtoja ei ole äärimmäisessä tilanteessa.

Halu on sisäinen motivaatio ja pakko ulkoinen. Heti perään Mikko Kuitunen kuitenkin sanoo, että ulkoista motivaatiota ei ole olemassa.

– Lähtökohtaisesti kukaan ihminen ei suhtaudu tekemisiin niin, että vain haluaa tai on pakko. Aina on molempia, joitakin haluamme tehdä, joitakin on pakko tehdä.

Mikko Kuitunen kertoo pyytäneensä tapaamiaan ryhmiä listaamaan tarkasti kaikki asiat, mitä he päivän aikana tietoisesti tekevät. Lista alkaa heräämisestä ja päättyy nukahtamiseen. Tekemisen perään on vielä pistettävä plus tai miinus merkiksi siitä, halusi tehdä, vai oliko pakko tehdä.

– Tästä saa hyvän omasta elämästään. Mikä on pakko ja mitä sä haluat. Tässä ymmärtämällä miten suhtautuu eri asioihin auttaa muuttamaan suhtautumistaan. Ihminen pystyy 90-prosentissa tapauksista päättämään, haluaako hän vai onko pakko. Elämässään pääsee niskan päälle vain, jos päättää haluta asioita.

Yrittäjät ovat Kuitusen mielestä ammattikunta, joka aika vähän ajattelee tekevänsä asioita pakolla.

– Hyöty olla yrittäjä murenee, jos se ei perustu omaan vapaaseen tahtoon. Perustin Vincitin sen takia, että maanantaina ei saa vituttaa mennä töihin. Siihen asti pakkoa oli maailmassani ollut enemmän kuin halua.

”Riippumatta siitä, ajatteletko onnistuvasi jossakin asiassa tai et onnistu, olet oikeassa.”

Onko lasi puoliksi tyhjä vai puolillaan. Millä tavalla yrityksessä katsotaan maailmaa? Millä tavalla arvioidaan mahdollisuuksia, joita sattuma tuo eteen?

– Kun yritykset tekevät strategioitaan ja yksilöt miettivät urakehitystään, ollaan usein hyvin sinisilmäisen uskollisia, että asioita voitaisiin loppuun asti ennustaa. Jos osaa, kannattaa lotota, koska tuotto on hyvä. Muussa tapauksessa kannattaa tuleviin mahdollisuuksiin suhtautua avoimesti ja tajuta se, että voi onnistua. Ja yleensä onnistuukin, sanoo Kuitunen.

Yrityksissä on Mikko Kuitusen mielestä aina tiedettävä, missä ollaan hyviä. Se ei saa kuitenkaan estää sitä, ettei oltaisi tuntosarvet herkkinä kokeilemassa erilaisia asioita.

– Erilaisia asioita kannattaa aina testata, koska mistä sen tietää, vaikka sieltä löytyisi firmalle uusi fokus. Kehotan yrittäjiä aina kokeilemaan, eikä etukäteen rajaamaan mahdollisuuksia pois.

Mikko Kuitunen muistuttaa, että vaikka yrityksessä on oltava koko ajan katse pallossa, siinä mitä ollaan tekemässä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitää olla poterossa.

Yrittäjyys on mahdollisuus

Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Kiili totesi tervehdyksessään yrittäjyyden olevan ihmiselle valtava mahdollisuus. Elinkeinot vapautuivat Suomessa 1879 ja siitä asti vain taivas on ollut tosiasiassa ihmiselle rajana, jos sekään.

– OIen iloinen siitä, että tänään yhteiskunnassa ne, jotka mahdollisuuttaan ovat käyttäneet, on nostettu kansakunnan pelastajiksi.

Puheenjohtaja Kiilin mielestä Suomen 100-vuotinen tarina on huikea. Suomi alkoi rakentua sivistysvaltioksi, kun lähes joka kylään perustettiin kansakoulu. Tänään lapset syntyvät demokratiaan ja sananvapauteen. Myös koulutusmahdollisuudet ovat tänään huikeat.

– Tänään ydinkysymys on, osaammeko muuttua ja huomaammeko, mitä ympärillämme tapahtuu. Muutosta on seurattava koko ajan niin yrityksissä kuin koko yhteiskunnassa, miettii Veikko Kiili.

Muutos on tosiasia ja osin rakkakin. Muutosta vie eteenpäin muun muassa digitalisaatio, jolta ei välty kukaan.

Toijalan Yrittäjien 80-vuotisjuhlassa jaettiin myös ansiomerkkejä. Suomen Yrittäjien timanttiristin sai Tapio Seppänen. Kultaisen yrittäjäristin saivat Kirsti Alakahri, Teuvo Arvola, Mauri Palin, Teijo Mattila, Erkki Väisänen, Olli Lehtimäki, Esa Koivumäki ja Hannu Mikkola.