Toijalan Työväenyhdistys aloitti teatteritoiminnan Toijalassa sata vuotta sitten

Näytelmiä esitettiin Toijalan työväentalolla vuodesta 1917 alkaen aina 1950-luvulle asti. Sota-ajat aiheuttivat teatteritoimintaan katkoksia.

Harrastajateatterilla on Akaassa pitkät perinteet. Toijalan Työväenyhdistyksessä teatteritoiminta virisi sata vuotta sitten, kun yhdistys toukokuussa 1917 päätti perustaa teatterin. Sen johtajaksi palkattiin Kaarlo Kanerva.

Toijalan Sanomissa oli elokuun 25. päivänä ilmoitus, jossa kerrottiin seuraavaa:

Näyttelijöiksi halutaan asiaan innostuneita mies- ja naishenkilöitä perustettuun Toijalan Työväen teatteriin. Persoonallisesti ilmoittauduttava sunnuntaina tämän kuun 26. päivänä (sekä muulloin iltaisin) klo 3-6 ip. neiti Kyrölän matkustajakodissa. Kaarlo Kanerva, näyttämön johtaja.

Asiaan innostuneita löytyi riittävästi ja teatteritoiminta pääsi alkuun Toijalan työväentalolla Poikkitiellä.

Kokemus näkyi hulluuskohtauksessa

Ensimmäisen näytelmäkauden näytelminä esitettiin Eino Leinon Lalli ja Mauno Tavast, August Kolebusin Vaarallinen naapuri sekä Helena Nyblomin Kosto ja Konrad Lentimäen Perintö.

Paikallislehden arvostelun mukaan Lallin pääosaa esittäneellä Kaarlo Kanervalla oli aika paljon näyttämökokemusta, joka tuli hyvin esiin varsinkin hulluuskohtauksessa. Toisaalta lausunta oli liian teennäistä ja muutamat kädenliikkeet olivat liian herraskaisia.

Lehti kiitteli, että Lallin vaimoa esittänyt Aino Sala oli syventynyt osaansa. Lausunta oli selvää eikä kiivaissakaan kohdissa sekavaa. Hilkka Järvisen Sinikka puolestaan kirkaisi niin, että selkäpiitä karmi, Juho oli hiukan kömpelö, Tuuran kädet olivat tiellä ja Pyhä Henrik nieli sanojen loput.

Näytelmiä esitettiin työväentalon iltamissa

Työväentalo sijaitsi Poikkitien varrella, nykyisen Akaan Seudun Osuuspankin takana.

Kansalaissota katkaisi Toijalan ensimmäisen työväen teatterin toiminnan tässä vaiheessa yhteen kauteen. Sodan aikana työväentalo oli jonkin aikaa suojeluskunnan hallussa.

Sodan jälkeen varsinaista teatteria ei käynnistetty uudelleen vaan teatterikappaleita esitti näytelmäseura iltamien yhteydessä työväentalolla. Näytelmäseuraa veti aluksi Siina Urpilainen.

Alkuvuosina seuran johtajana ja ohjaajana toimi J.A. Jalojärvi ja johtokunnassa istuivat K.V. Salo, Oiva Tulonen, Aino Sala ja Juho Lehtinen. Myöhemmin johtokunnassa olivat muun muassa August Kuusinen, Kalle Otava, Edvard Metsola, Laura Vahtera ja Linda Suoranta.

Iltamia järjestettiin ahkerasti, parhaina vuosina kolmisenkymmentä ja joinakin vuosina vain muutamia. Teatteritoiminta hiipui viideksi vuodeksi näytelmäseuran sisäisiin erimielisyyksiin.

Työväestölle sivistyksellisiä ja taiteellisia harrastuksia

Uutta puhtia teatteritoimintaan toi Osuusliike Voiman myymälänhoitajaksi Toijalaan tullut, teatterikärpäsen purema Väinö Varpainen, joka esitti työväenyhdistykselle teatterin perustamista.

Toijalan Työväenyhdistyksen Seuranäyttämön säännöt hyväksyttiin 12.11.1933 ja sen tarkoituksena oli ”toiminnallaan herättää työväestössä sivistyksellisiä ja taiteellisia harrastuksia”.

Hulluus hulluutta vastaan -näytelmää esitettiin työväentalolla vuosina 1939 ja 1953.

Varpaisen muutettua myöhemmin paikkakunnalta teatterin ohjaajana toimivat muun muassa Jouko Jalojärvi ja monitoimimies Juho Lajusuo, joka myös näytteli ja lavasti ja oli lähes kolmenkymmenen vuoden ajan näyttämön kantava voima. Parhaina vuosina esitettiin kuusikin näytelmää.

Seuranäyttämö lähti esityksineen myös yleisönsä luo. Se teki turneita muun muassa Ohtisille, Tarttilaan, Urjalaan ja Kalvolaan. Näyttelijät ja tarpeisto pakattiin kuorma-auton lavalle ja sitten menoksi.

Sodat katkaisivat teatteritoiminnan, ja kun sitä uudelleen käynnistettiin, oli tahti toinen. Näytelmiä valmistui vain kaksi tai kolme vuodessa.  Teatteri vaihtoi nimensä Toijalan Työväen Näyttämöksi vuonna 1950 ja toimi sillä nimellä 11 vuotta. Osa teatterin henkilökunnasta siirtyi sen jälkeen näyttelemään Toijalan Nuorisoseuran Sampolan Näyttämölle, nykyiselle Toijalan Näyttämölle.

Lähteet:  Esko Korkeamäki: Työväen alkutaival Akaassa ja Aatteen puolesta

Kauko Alamäki: Voimallisesti ja väkevästi

Kuvat: Toijalan Työväenyhdistyksen arkisto

Työväenyhdistyksen näyttelijöitä 1920-luvulla. Takarivissä keskellä teatteriohjaaja Kaarlo Kanerva. Keskimmäisessä rivistä on tunnistettu Esteri Virtanen (vas.) ja Eino Laakso ja Aati Alho (2. ja 1. oik.). Eturivissä vasemmalla Aino Saliniemi (o.s. Sala) ja oikealla Eemeli Ekkala ja August Salo.

Vuonna 1954 Toijalan Työväen Näyttämön ohjelmistossa oli Tukkijoella -näytelmä, jonka ohjasi Jorma Jalo.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>