Sivistysjohtaja Jukka Oksan mukaan koulutuslautakunta keskusteli varhaiskasvatusjärjestelmästä pidempään kuin esityslistan talousarviopykälästä.
Varhaiskasvatuksen hoitoaikaperusteiseen järjestelmään Akaassa ei tehdä muutoksia. Akaan koulutuslautakunta käsitteli kokouksessaan 6.10. kuntalaisaloitetta, jossa esitettiin maksuluokkien lisäämistä hoitoaikaperusteiseen järjestelmään nykyisestä neljästä kuuteen. Pitkän keskustelun jälkeen lautakunta päätti pitää järjestelmän ennallaan. Lautakunnan jäsenistä Tomi Koistinen (kok) esitti viiden vaihtoehdon mallia, mutta esitys raukesi kannattamattomana.
Kuntalaisaloitteen lisäksi joukko vanhempia on toteuttanut elo-syyskuussa hoidon tarpeesta ja vaihtoehtojen toimivuudesta kyselyn varhaiskasvatuksen asiakkaille. Kyselyyn vastasi 193 henkilöä. Noin 74 prosenttia kyselyn vastaajista kaipaisi järjestelmään enemmän vaihtoehtoja eli tuntivälyksiä. Akaan vanhempienverkosto sekä muutosta ajaneet vanhemmat järjestivät viime tiistaina aiheesta myös keskustelutilaisuuden.
Päätös valtuuston tahdon mukaisesti
Kuntalaisaloitteen tekijät esittivät ylimmän hoitoaikavälyksen jakamista kahtia; 147–167 tuntiin (keskimäärin 35 tuntia viikossa) ja 168–210 tuntiin kuussa (keskimäärin 40 tuntia viikossa). Aloitteen mukaan tämä vähentäisi hukkatunteja ja hukkakapasiteettia päivähoidossa. Sivistysjohtaja Jukka Oksan mukaan maksutaulukon yläpää puhutti myös koulutuslautakuntaa.
Oksa kertoo olleensa kahden vaiheilla päätösesityksensä suhteen mutta pitäytyneensä kuitenkin alkuperäisessä esityksessään, jonka mukaan muutoksia ei tehdä. Oksan mukaan sekä hänen että lautakunnan päätöksessä painoivat taloudelliset syyt.
– Laki mahdollistaa sen, että 35 tunnista viikossa voimme periä täyden maksun. Vuosi sitten kesällä valtuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman, jossa yhtenä tavoitteena on, että asiakasmaksut pidetään tapissa. Maksuluokkien yläpään jakaminen osiin olisi tarkoittanut valtuuston päätöksestä tinkimistä. Päätös olisi vaikuttanut myös hoitomaksukertymään.
Akaan varhaiskasvatusjohtaja Anneli Säterin mukaan tilanne olisi ollut toinen, jos maan hallituksen viime keväänä suunnittelema hoitomaksujen korotus olisi toteutunut ja enimmäismaksu olisi noussut 354 euroon kuussa.
– Silloin lautakunta olisi pohtinut myönnytyksiä, mutta nyt maksu on hyvin samansuuntainen kuin aiemminkin, 290 euroa kuussa, Anneli Säteri toteaa.
Viime vuonna enimmäismaksua maksoi Akaassa 170 ja tänä syksynä 125 perhettä.
– Yli 30 prosenttia niistä, jotka ennen maksoivat maksimimaksua, pystyvät nyt hyödyntämään yhtä alempaa porrasta. Hoitomaksut ovat pienentyneet heillä joka tapauksessa, Jukka Oksa arvioi.
Muutostoiveita myös minimistä
Akaan sivistysjohtaja Jukka Oksan ja varhaiskasvatusjohtaja Anneli Säterin mukaan varhaiskasvatusjärjestelmä noudattaa valtuuston päätöstä talouden tasapainottamisesta.
Kuntalaisaloitteessa toivottiin muutosta myös maksutaulukon alapäähän. Tällä hetkellä alimmassa luokassa keskimääräinen hoitoaika on 20 tuntia viikossa ja maksu 60 prosenttia kokoaikaisen hoidon maksusta. Aloitteentekijät esittivät 15 tunnin vaihtoehtoa 50 prosentin maksulla.
– Se olisi hankala järjestää, koska meillä ei ole myydä alle 20 tunnin vaihtoehtoa. Se vaatisi avointa päiväkerhotoimintaa, toteaa sivistysjohtaja Jukka Oksa.
Alle 20 tunnin viikoittaisen hoitoajan tarjoamista päiväkodissa Oksa ei pidä mahdollisena. Hänen mukaansa tuntimäärä ei vastaa varhaiskasvatuslakia eikä täytä tavoitteita laadukkaasta varhaiskasvatuksesta.
– Se menisi silpuksi. Jos hoitoaika jää alle 20 tunnin viikossa, lapsi ei pysty sitoutumaan ryhmään eikä toimintaan, Oksa toteaa.
Uusi järjestelmä on iso muutos
Sivistysjohtaja ei allekirjoita aloitteentekijöiden perustelua siitä, että vaihtoehtojen lisääminen mahdollistaisi päivähoidon resurssien tarkemman suunnittelun.
– Hoitoaikaperusteiseen järjestelmään siirtyminen on ollut iso muutos ja uudistus meille, henkilökunnalle ja vanhemmille. Jos järjestelmää muutetaan heti uudestaan, olisiko se enemmän sekoittanut kuin tuonut jotain lisäarvoa? Luulen, että neljän portaan järjestelmälläkin pystymme tarpeeksi tehokkaasti suunnittelemaan toimintaa, Oksa toteaa.
Muutosta kannattaneet vanhemmat ovat kehottaneet viranhaltijoita tutustumaan Liperin malliin, jossa käytössä on 13 tuntivälystä. Akaan sivistysjohtajan mukaan kuntien erilaiset olosuhteet vaikuttavat ratkaisuihin.
– Kuntien taloustilanteet ovat erilaiset. Toisilla kunnilla voi olla paremmin varaa tehdä porrastuksia esimerkiksi hoitomaksukertymän kustannuksella.
Lautakunta ei taipunut myöskään kuntalaisaloitteessa esitettyyn sitoutumisajan lyhentämiseen. Maksusopimus tehdään viideksi kuukaudeksi kerrallaan. Sivistysjohtajan mukaan käytäntö on vastaava kuin aiemminkin.
– Joka tapauksessa hoitoaikaa voi muuttaa keskenkin työhön ja opiskeluihin liittyvistä syistä, sivistysjohtaja Jukka Oksa toteaa.
Sivistysjohtaja Jukka Oksan ja varhaiskasvatusjohtaja Anneli Säterin mukaan varhaiskasvatuksen hoitoaikaperusteisen järjestelmän toimivuudesta tehdään vanhemmille tänä syksynä kysely ja järjestelmää arvioidaan uudelleen ensi keväänä.
Viimeisimmät kommentit