Uudessa valtuustossa on 35 jäsentä

Akaan valtuusto on huolissaan kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksista

Valtuutettu Harri Rämö (vas.) puolusti voimakkaasti uuden hyvinvointikeskuksen rakentamista. Juhani Salinille, Harri Rantalalle ja Jouni Vaittiselle olisi riittänyt vanhan peruskorjaaminenkin.

Akaan valtuustossa on seuraavalla kaudella 35 jäsentä. Tämän vuoden kesäkuussa valtusuto käsitteli uuden hyvinvointikeskuksen rakentamista.

Kesäkuussa 2017 työnsä aloittavassa Akaan uudessa valtuustossa on 35 jäsentä. Näin päätti istuva valtuusto viime keskiviikkona äänin 28-13.  Päätös on seuraus uudesta kuntalaista, joka pakottaa valtuuston määrittelemään kokonsa, mikäli se on jotakin muuta kuin lain Akaalle ehdottama 27 jäsentä.

Valtuutettu Tuomo Smått (kok) esitti Susanna Saxbergin kannattamana valtuustoon kooksi 27 jäsentä, mutta hävisi äänestyksen. Småttin takana olivat valtuutetuista Eero Eskola (kok), Sirpa Hämäläinen (kok), Tuomo Närkki (kok), Marita Markkula (ps), Mika Pajasmaa (kok), Vesa Peltola (kesk), Mirva Ritari (kok), Jouko Rytkönen (kok), Jukka Salminen (kok), Susanna Saxberg (kok), Anni Tiura (kok) ja Sanna Jaakola (kok).

Päätöstä edelsi vilkas keskustelu kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksista.

– Koska nyt demokratia ohenee, kaupunkilaisten edustavuus valtuustossa pienenee. Kysymys kuuluukin, miten me tulevaisuudessa aktivoimme kaupunkilaisia. Miten rohkaisemme heitä enenevässä määrin tuomaan omia mielipiteitään julkisuuteen. Miten me valtuutetut ja viranhaltijat olemme tulevaisuudessa kansalaisten helpommin lähestyttävissä. Toivoisin asiasta keskustelua vielä tämän vuoden aikana, sanoi valtuutettu Heli Piirainen (vihr).

– En ole aivan vakuuttunut, että tässä tapauksessa määrä ja laatu kohtaavat, vaan voi jopa olla, että pienemmällä porukalla tehdään laadukkaampia päätöksiä. Vaikka Heli Piirainen toi esiin mahdollisen demokratiavajeen, niin se ei mielestäni näy, koska nyt aktiivisten toimijoiden määrä on pikemminkin vähentynyt kuin lisääntynyt, perusteli valtuutettu Smått kantaansa.

Valtuutettu Jukka Saari (vas) oli kaupunginhallituksessa 43 jäsenen kannalla. Päätökseksi tuli 35 jäsentä, mikä Saaren mielestä hyvä kompromissi.

– 27 jäsentä on pieni määrä kun ajattelee kaupunkimme kylien poliittista toimintaa. Se pakottaisi pieniä poliittisia ryhmiä vaaliliittoihin, missä poliittinen linja ei vastaa toisiaan. Jos vaaliliittoon lähdetään siksi, että saadaan joku valtuustoon, äänestäjän tuoteseloste on huono, sanoi Saari.

Valtuuston perustettava facebook-ryhmä

Valtuutettu Eero Lapinleimu oli muusta kokoomusryhmästä poiketen 35 jäsenen kannalla.

– Monet kansalaiset sanovat, että demokraattiset vaikutusmahdollisuudet vähenevät. Kun kysyn sanojalta, kuinka monen kanssa olet keskustellut, saan vastaukseksi: 3-5 henkilön kanssa. Se siis jo tarkoittaa, että ”monet ovat sanoneet”. Jos 35 valtuutettua perustaa vaikka facebook-ryhmän ja keskustelee päätettävistä asioista modernisti, ja kansalaiset sitoutuvat keskusteluun, niin siitä tulee helposti tuhannen henkilön – suuremmankin määrän – foorumi. Se on ihan toista kuin nykyinen valmistelutoimikunta, jonka esityslistaa ei kukaan tiedä ja jonka päätöksistä ei toimikunnan jäseniä lukuun ottamatta kukaan tiedä, pohti Lapinleimu.

Valtuutettu Jouni Salosen (sd) mielestä kaupunkeja on hyvin erilaisia, ja tuijottaminen vain asukaslukuun ei kerro koko totuutta.

– Esimerkiksi tällaisissa liitoskunnissa saattaa käydä niin, että vahojen kuntien alueelta ei pääse enää ketään mukaan päätöksentekoon, mietti Salonen.

Valtuutettu Henna Rantanen (sd) sanoi pääsääntöisesti kannattavan uudistuksia, mutta demokratian kannalta päätöksenteon keskittäminen on vaarallinen tie.

– Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoon on koko ajan mietittävä. Niitä on tänäkin päivänä, mutta harva käyttää. Tässäkin voisi tulla nykyaikaan ja käyttää nykyajan tapoja kommunikointiin. Valtuustosalin keskustelutilaisuudet eivät kiinnosta ketään, mutta mikä olisi moderni keino, pohti Rantanen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Rytkönen puolusti valmistelutoimikunnan olemassa oloa sillä, että kuntalaki puhuu poliittisesta yhteistyötä jota kaupunginhallituksen puheenjohtajan pitäisi johtaa. Valmistelutoimikunta on poliittisen yhteistyön foorumi, joissa asioita käydään läpi väljemmin ja avoimemmin kuin täällä salissa.

– Olen heti uuden kuntalain voimaan tulon jälkeen ollut 27 jäsenen kannalla. Monessa useassa pohditaan parasta aikaa siirtymistä kolmen lautakunnan malliin. Olisi sivistys- ja kasvatus, hyvinvointipalvelut ja tekninen toimi ja kaupunkikehitys. Tarkastuslautakunta on jatkossakin pakollinen. Kyllä me valtuutettuina jatkossakin pystymme nämä täyttämään, sanoi Rytkönen.

Kaupunginjohtaja Aki Viitasaari sanoi puheenvuorossaan, että hänellä ei ole mitään sitä vastaan, että valtuuston koko olisi suurempi tai pienempi. Valmistelutoimikunnassa sovittiin, että ryhmät neuvottelevat asiasta.

– Sovittiin myös, että jos yhteistä esitystä ei synny, asia tuodaan valtuuston päätettäväksi syyskuussa. Ja kun asia tulee valtuustoon, on minun tietenkin tehtävä joku esitys asiasta, ja päädyin esittämään 35:tä jäsentä. Kun Toijala ja Viiala yhdistyivät, meillä oli 64-jäseninen valtuusto, ja se toimi oikein hyvin, mietti Aki Viitasaari.

Valtuusto hyväksyi kokouksessaan myös tämän vuoden talousarvion toisen muutoksen ja takauksen Akaan Jalkapalloilun Tuki Oy:n lainalle.

Myös sopimus Akaan ja Urjalan perusturvajohtajan viran hoitamisesta hyväksyttiin. Tehtävien hoitamiseen Akaassa käytetään keskimäärin 75 prosenttia viikoittaisesta työajasta. Uusi sopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun ja virkaa hoitaa Elina Anttila.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?