Akaan kaupunginhallitus päätti viime tiistain kokouksessaan asettaa nähtäville Toijalan rautatieaseman seudun asemakaavan muutoksen 2. vaiheen. Asemakaavan muutos lähti liikkeelle jo vuonna 2007, mutta käsittelyn aikana hanke jaettiin kahteen osaan. Radan etelänpuoleisen alueen kuten ratamestarintalon alueen muutokset hyväksyttiin valtuustossa jo syyskuussa 2010.
– Nyt päivitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelma, että asiaa voidaan viedä eteenpäin. Osalliset voivat seurata, että jotakin on ehkä tulossa. Meillä on tavoitteena saada aikaan itse kaavaluonnos mahdollisimman pian, mutta ei hätiköiden, sanoo Akaan kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen.
Janne Leinon diplomityö ”Toijala Hybrid” on mielenkiintoinen lähestymistapa nyt kaavoitettavaan alueeseen. Janne Leino sijoitti esityksessään autot kannen alle, jolloin tilaa muulle rakentamiselle tulee todella paljon.
Nyt suunniteltavalla alueella sijaitsevat muun muassa Miljoonasilta, kulttuuritalo Laaksola, Veturimuseo, Matinpuiston kenttä sekä kentän viereinen omakotialue. Tavoitteena on luoda edellytykset alueen kehittämiselle siten, että hajanainen kaupunkirakenne eheytyy täydennysrakentamisella ja kaupunkikuva muuttuu tiiviimmäksi ja esteellisemmäksi.
– Kyselemme alueelle tulevia toimijoita ja sovitamme heidän intressejään yhteen. Tavoitteena ei ole kaava, joka meidän mielestä on kiva, mutta jolla ei ole mahdollisuuksia toteutua. Tavoitteena on saada aikaan kaava, joka olisi kaavamerkinnöiltään mahdollisimman mahdollistava, sanoo Sarkkinen.
Akaa on jo selvittänyt, minkälaisia kaavamerkintöjä löytyy muun muassa Tampereen asemanseudulta, jossa yksityistä sairaalatoimintaa ja muita palvelutoimintoja on yhdistetty hyvinkin pienelle alueelle.
– Ainakin luonnoksessa lähdemme siitä, että mahdollisuudet ovat hyvinkin laajat. Katsotaan, miten tilanne etenee ja mitä mukaan lähtevät toimijat haluavat.
Olennainen osa keskustaa
Nyt suunniteltava alue halutaan olennaiseksi osaksi kaupungin keskustaa, vaikka sinne kuljetaankin Miljoonasillan ja asematunnelin kautta. Kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen näkee alueen muun muassa uuden hyvinvointikeskuksen paikkana.
– Jos hyvinvointikeskus saa investointiluvan, mikä on meidän kaikkien toive, siitä saataisiin alueelle vetonaula, joka houkuttelisi alueelle myös yksityisiä terveyspalveluita. Ihan päivittäistavarakauppakin on sinne sijoitettavissa, ja matkakeskuskin on suunnittelussa edelleen esillä, jolloin pysäköinnin järjestäminen on mietittävä.
Tällä hetkellä suunnittelualueella sijaitsee huonossa kunnossa olevia rakennuksia ja puutavaraa. Valtio on halukas myymään maat kaupungille.
Tässä vaiheessa suunnittelusta ei suljeta pois sitäkään, että alueelle nousisi asuintaloja.
– Sehän oli mukana jo Janne Leinon diplomityössä. Senioritalot ovat yksi vaihtoehto. Rautatieaseman läheisyys mahdollistaa liikkumisen, joten paikkoja omille autoille ei tarvitsisi niin osoittaa. Jos ja kun Tampere toteuttaa kantensa, meidän alueen arvo nousee entisestään. Silloinhan täällä ollaan vain muutaman kymmenen minuutin päässä tapahtumista, visioi Sarkkinen.
Luonnosalueella on voimassa viisi eri-ikäistä asemakaavaa, joista ensimmäinen on hyväksytty joulukuussa 1952. Maat alueella omistaa Akaan kaupunki, Senaatti-kiinteistöt ja yksityiset maanomistajat. Valtio on halukas maitaan myymään. Puuterminaalin poistuminen keskustasta mahdollistaa myös Hämeentien ja Satamatien risteyksen suunnittelemisen uudelleen.
Viimeisimmät kommentit