Toijalan Sanominen ensimmäinen numero ilmestyi 9. joulukuuta 1916. Lehden säännöllinen ilmestyminen alkoi tammikuussa 1917. Tästä kaikesta on ihan kohta jo sata vuotta. Paljon on tässä ajassa tapahtunut, ja paljon ovat tapahtumista kirjoittaneet Toijalan Sanomat, Toijalan Seutu ja Akaan Seutu.
Sisällöllään paikallislehti on tullut osaksi lukijoidensa arkea. Monet lukijatutkimukset kertovat, että Akaan Seutu on toivottu kumppani. Jo tämänkin vuoksi avustajamme Jaana Hänninen halusi selvittää, mitä lukijamme tänään paikallislehdestään ajattelevat. Syntyi neljän jutun sarja Akaan Seutu tässä ja nyt. Ensimmäisessä osassa tutustutaan nuorten ajatuksiin.
Jaana Hännisen ote on persoonallinen, rehellinen ja konstailematon. Hän odottaa palautetta osoitteeseen: jaana.hanninen5@gmail.com
Mitä Akaan Seutu sinulle merkitsee?
”Sit oisin varmaan aika tyhmä”, kommentoi eräs nuori neito siihen, jos painettua, kirjoitettua sanaa ei olisi. Tämä oli loistava oivallus! Nuorten mielestä on mahdoton ajatus, ettei painettua sanaa olisi. Kukaan ei tietäsi, mitä kylällä ja maailmalla tapahtuu. Ihmisillä olisi tylsää ja he olisivat tietämättömiä. Haluan tietää, mitä mieltä paikkakuntamme ihmiset ovat paikallislehdestä ja ensimmäiseksi jututin nuorisoa.
Mikä on sanomalehti?
Sanomalehti on jonkin sortin paperinen tietolähde. Sanomalehti on lehti, jossa on uutisia ja ajankohtaista tietoa. Tällainen lehti on myös Akaan Seutu.
Miksi sanomalehti on olemassa?
Sieltä löytyy uutisia ja tietoa. Kenenkään ei tarvitse tuntea elävänsä neljän seinän sisällä. Ihmisten täytyy saada tietää, mitä tapahtuu. Sanomalehti on tiedonlevittäjä, jossa on faktatietoa. Lehdestä sai tietoa asioista ennen internettiä ja somea eli sosiaalista mediaa.
Mitä luet paikallislehdestä ja mitä haluaisit lukea?
Nuorten ehdottomiin suosikkeihin kuuluu urheilusivut. He lukevat ToPan ja Leifin ottelukuulumiset. Tärkeätä on lukea juttu, jossa joku akaalainen on menestynyt muualla maailmalla urheilussa tai on jollain muulla tavalla julkisuudessa.
Koulujen ruokalista on myös luettujen asioiden kärjessä. Tutun ihmisen nimen näkeminen lehdessä houkuttelee ja uteliaisuus vie lukemaan jutun. Pieni osa nuorista lukee pääuutisen ja senkin riippuen aiheesta. MeNyt.fi, taide ja tapahtumat kiinnostavat, mutta ei politiikka, eivätkä kírkon jutut. Jutut, joissa ollaan samaa mieltä kuin itse, tulee luettua ja toisaalta sitten, jos juttu vastustaa sitä, mitä itse edustaa, niin lukematta jää.
Paikallislehdessä ei julkaista ihan mitä vaan, vaan sinne tulevat jutut valitaan harkiten. Yllättävää, mutta kukaan heistä ei maininnut sarjakuvia. Se ei kyllä yllättänyt, että yli puolet nuorista ei lue paikallislehteä lainkaan.
Nuoriso äänestää jaloillaan – pidetään heidät kiinnostuneina paikallisista asioista.
Sanomalehden lukeminen on toisten mielestä tosi vaikeaa, kun se on niin iso ja siitä joutuu etsimään kauan kiinnostavaa luettavaa. Toisten mielestä se on niin helppo napata käteensä ja kellahtaa sohvalle lukemaan.
Nuoriso kaipaa lehteen enemmän huumoria, esimerkiksi vitsejä ja muita hauskoja juttuja. Ideahan on oikeastaan hyvä, esimerkiksi ”akaalaisten kommellukset”. Urheilua pitää olla. Taide ja musiikki on kiinnostavaa. Pieni toivekin heitettiin ”Tiedotettaisiin isommin urheilutapahtumista, joihin ehkä kiinnostaisi mennä.”
Miksi paikallislehden säilyminen on tärkeää?
Jossain muussa lehdessä, kuten Aamulehdessä, ei kerrota, mitä Akaassa tapahtuu. Isommissa lehdissä pienten paikkakuntien asiat eivät ylitä uutiskynnystä tullakseen julkaistuiksi. Paikallislehti painottaa asuinpaikan asioita ja tiedämme, miten Akaalla menee.
Vanhemmat ihmiset, joilla ei ole nettiä tai eivät halua käyttää sitä, jäisivät ilman sanomalehdestä saatavaa tietoa. Onhan se mukavaa, kun paikalliset saavat lukea juttuja omasta paikkakunnastaan. Paikallislehti on asiallinen lehti, toisin kuin netti pelkkänä uutisväylänä.
Internettiin katoaa kaikenlaista ja sinne pääsee mitä vaan. Asiallisesta lehdestä, kun lukee uutisia, niin asia on niin kuin se on. Joidenkin lehtien uutiskynnyksen voi ylittää jonkun julkkiksen vessassa käynti siellä ja siellä kello 3 yöllä – sillä tiedolla ei tee mitään. Siitä saa ainoastaan hyvät naurut tai sitten se ärsyttää.
Akaan Seudun ulkoasu jakoi mielipiteitä nuorten kesken. Erityisesti kansi on tylsä ja mitään sanomaton, iso ja liian yksinkertainen. Lisää väriä ja parempi kuvitus, niin se houkuttelee lukemaan. Toisaalta lehden kansi on ihan perus kansi, sellainen perus tylsä, koska ei sen idea olekaan olla mikään super siisti.
Digiversio kiinnosti nuorisoa, koska se on helpommin saatavilla. Ehkä se tulisi luettua, jos Digilän sovelluksesta aukeaisi heti otsikoita, kun avaa puhelimensa.
Eräs nuorista sanoi: ”Kun muutan pois kotoa, niin en tilaa lehteä ja digiversio jäisi lukematta.” Tässä on haastetta, jotta paikallislehti saadaan kiinnostamaan nuorisoakin.
Jaana Hänninen
Kommentti
Toimitettu sanomalehti ei ole somesössöä
Nuori tarvitsee mahdollisuuden lukea paikallislehteä. Tarkoitan tällä sitä, että kuinkahan monelle vanhemmalle tulee edes mieleen tarjota nuorilleen lehteä luettavaksi. Minullakin on tässä asiassa paljon parannettavaa. Luulemme tietävämme, etteivät nuoret lue lehtiä eivätkä he välitä uutisista, sillä onhan heillä puhelimia ja tietokoneita, joista voi lukea uutisia ja tietoa tapahtumista.
Iltapäivälehdet verkossa kuitenkin luetaan. Nuorille sosiaalinen media on jokapäiväistä ja luontevaa. He arvostavat toimitettua sanaa, olkoon se sitten paperisessa muodossa tai digiversiona netissä, mutta he osaavat olla myös kriittisiä lukemansa suhteen.
Jututtamistani nuorista (13-20-vuotiaita) vain yksi oli päässyt tutustumaan Digilän sovellukseen. Paikkakuntamme asiat, tapahtumat ja yrittäjät tulevat tutuiksi lehden kautta. Olisi todella sääli, jos nuoremme eivät osaisi arvostaa omaa paikkakuntaansa ja sen tarjoamia palveluja.
Pienellä paikkakunnalla tarjonta on vähäisempää kuin muualla, mutta se on meidän omaamme. Se taas on sitten eri asia, löytävätkö he lehdestä jokainen sen oman mielenkiinnon kohteensa, mutta he ovat kertoneet nyt mielipiteensä lehdestä.
Minä onnistuin saamaan juttutuokioissamme heidät uteliaiksi erityisesti Digilästä ja uskon osan heistä palaavan lehden pariin toistekin. Toivon, että onnistuin tuomaan nuorison mielipiteet oikein esille, sillä puhutun ja kirjoitetun sanan välillä on aina iso kuilu.
Jaana Hänninen
Viimeisimmät kommentit