Akaan Apteekki on 140-vuotias

Apteekkarit ovat palvelleet, jakaneet salmiakkia ja viihdyttäneet asiakkaita tempuilla

Akaan Apteekki

Apteekin henkilökuntaa 1922–23 Ylpön talossa. Vasemmalta apteekkari Hanna Lappalainen, oppilas Anna-Liisa Paasio ja farmaseutti Elna Jalovaara. Kuva: Akaa-seuran arkisto.

Toijalassa toimiva Akaan Apteekki viettää tänä vuonna 140-vuotiasjuhlavuottaan. Virallisesti sen toiminta alkoi 3.1.1876. Toijalan kylän Mullin talossa eli nykyisessä ravintola Kruunan & Klaavan talossa oli kuitenkin jo kesäkuusta 1874 toiminut apteekki- ja lääkelaatikko, jota piti Tampereen I apteekin omistaja Karl Molin. Apteekkilaatikon varustus ja lääkevalikoima oli yleensä varsin runsas.

Anomuksen varsinaisen apteekin perustamisesta Toijalaan teki huhtikuussa 1875 tammelalainen proviisori Axel Wilhelm Waltzer. Senaatin talousjaosto antoi toukokuussa Lääkintäylihallitukselle luvan julistaa haettavaksi Akaan pitäjään perustettavan apteekin privilegio (etuoikeus).

Neljästä hakijasta perustamisoikeuden sai proviisori Johan Ferdinand Eklund. Apteekki aloitti toimintansa vuoden 1876 alussa apteekkilaatikon paikalla ja Eklundin apulaisena jatkoi apteekkilaatikossa palvellut August Peska.

Apteekin sisustuksena oli tavanomainen tiski ja seinillä hyllyjä ja lokerikkoja. Myrkkyjä ja huumaavia, voimakkaita lääkkeitä varten apteekissa oli lukittu kaappi, johon avain oli apteekkarilla. Lääkkeiden säilytysastiat olivat yleensä lasisia tai posliinisia ja ne oli signeerattu selvästi.

Apteekissa oli myös pillerikone, jolla lääkkeitä valmistettiin. Työssä tarvittavat vaa´at ja punnukset olivat tiskillä. Apteekin laboratorio sijaitsi erillisessä rakennuksessa samassa pihapiirissä.

Akaassa ei ollut 1870-luvulla vielä lääkäriä ja kuntakokous teki Suomenmaan Lääkintäylihallitukselle esityksen, että apteekkari Johan Eklund voisi toimia piirilääkärinä, vaikka hänellä ei tiettävästi ollut lääkärin tutkintoa.

Cumlander siirsi apteekin Valkeakosken

Akaan Apteekki

Apteekki toimi tässä talossa 1925–1938 apteekkari Stenqvistin aikana. Kuva: Akaa-seuran arkisto.

Johan Eklund oli vuonna 1877 anonut, että saisi perustaa Sääksmäen Valkeakosken kylään apteekkilaatikon. Anomus hyväksyttiin ja apteekkilaatikkoa hoiti farmaseutti Uriel August Heikel.

Sairastuttuaan Eklund pyysi vuonna 1880 senaatilta lupaa myydä Akaan Apteekki ja siirtää se proviisori Anders Gustaf Fredrik Cumlanderille. Kun Cumlanderin mielestä lääkeaineiden menekki oli Valkeakosken kylässä paljon suurempi kuin Toijalassa, hän anoi 1882 Lääkintähallitukselta, että Akaan Apteekki ja Valkeakosken apteekkilaatikko vaihtaisivat paikkaa.  Näin myös tapahtui.

Cumlander ei kuitenkaan pitkään pysynyt Valkeakosken apteekkarina, hän osti heinäkuussa 1886 Hämeenlinnan 2. apteekin, ja Valkeakoskella sijainneen apteekin proviisoriksi tuli Hjalmar Hällfors, joka samalla otti haltuunsa Akaan apteekkilaatikon, jota hoiti proviisori Johan August Nylander.

Toijalan palo lähti apteekkilaatikosta

Hällforsin ura apteekkarina ei alkanut hyvin, ja samaa voi sanoa Nylanderinkin kohtalosta. Elokuun 27. päivänä iltapäivällä syttyi Kottilan talossa, Akaan apteekkilaatikon lääkekeittiössä, tulipalo, joka levisi kulovalkean tavoin ja tuhosi suurimman osan silloisen Toijalan kylän rakennuksista. Kaiken kaikkiaan rakennuksia tuhoutui yli 60 ja asunnottomiksi jäi noin 150 henkeä.

Uusi apteekki muutti aseman lähelle

Tulipalon jälkeen apteekkilaatikko siirtyi vuokrahuoneistoon lähelle Toijalan asemaa. Myymälähuone oli noin 25 neliömetrin

Akaan Apteekki

Apteekki sijaitsi 1950-luvulla Säästöpankin talossa. Kuva: Akaa-seuran arkisto

kokoinen ja se oli jaettu osiin tiskeillä. Siinä oli yksi ikkuna ja pinkopahviseinät.  Viereisessä huoneessa oli kaksi komeroa, joista toinen toimi laboratoriona ja toinen materiaalikamarina. Kumpikin oli ahdas ja pimeä.

Vuonna 1892 Nylander jätti Toijalan. Samoihin aikoihin Lääkintähallitus kehotti halukkaita hakemaan oikeutta perustaa Toijalaan apteekki. Hakemuksen jätti 11 henkilöä ja senaatti myönsi Gustav Wilhelm Rothbergille privilegion apteekkiin Toijalan kylässä. Uusi apteekki avattiin 1.12.1892 samoissa tiloissa, missä apteekkilaatikko oli ollut.

Ahtaissa tiloissa toiminut apteekki muutti kuitenkin kolmisen vuotta myöhemmin muutamaksi vuodeksi vuokralle Kakkalin vastarakennettuun taloon ja siitä vuosisadan vaihteen jälkeen Valtatien varrella sijainneeseen Ylpön perheen liiketaloon.

Apteekilla oli nyt monin verroin paremmat ja tilavammat toimitilat. Apteekkisaliin tultiin suoraan maantieltä, sen nurkassa oli komea kaakeliuuni ja katossa ruutumaisia puu-upotuksia. Tiski muodostui kolmesta osasta, jotka olivat suorassa kulmassa tosiinsa ja keskellä oli reseptuuritiski. Apteekin alle valmistui vuonna 1896 kiviholvattu kellari, jossa säilytettiin rasvoja, happoja ja spriitä.

Apteekki sai vähitellen uutta ilmettä. Siellä oli sähkö, sen lattiat ja katto olivat maalatut ja sitä kiitettiin siistiksi ja asialliseksi. Liekö yhtenä syynä ollut se, että sinne oli saatu proviisoriksi nainen, Edith Pomoell,  ja oppilaaksi Karin Sjöblom.

Ensimmäinen naisapteekkari Akaaseen

Gustav Wilhelm Rothberg kuoli helmikuussa 1919 ja hänen jälkeensä Toijalan Apteekin erioikeudet sai proviisori, filosofian tohtori kasvitieteen alalta, Johanna (Hanna) Lappalainen. Myöhemmin hän sai myös farmasian tohtorin arvon Tarton yliopistosta. Johanna Lappalainen oli viides naisapteekkari koko Suomessa. Hänen henkilökuntaansa kuului proviisori, farmaseutti ja kaksi oppilasta.

Lappalainen avasi apteekkinsa 1.1.1921 J. Hukkiselta ostamaansa taloon, joka sijaitsi vastapäätä  Ylpön taloa tien toisella puolen. Tässä Franssilan talonakin tunnetussa rakennuksessa oli aikaisemmin ollut kestikievari.

Uudessa apteekkihuoneistossa oli ekspeditiohuone (toimitushuone), laboratorio, kellari ja kaksi makasiinia, jotka Tammelan piirilääkäri tarkastuksessaan totesi erittäin siisteiksi. Ekspeditiohuoneessa oli käytännöllinen koivupuinen sisustus, kaapit ja hyllyt ulottuivat lattiasta kattoon ja kaikki tavarat olivat hyvässä järjestyksessä.

Lappalaisen kausi Toijalassa jäi kuitenkin lyhyeksi. Hän lähti jo tammikuussa 1925 apteekkariksi Helsingin XIX apteekkiin.

Pekka Stenqvist toi henkilökuntaa mukanaan

Toijalan seuraava apteekkari Pekka Stenqvist tuli Joroisista ja toi mukanaan kaksi farmaseuttia, tyttärensä Ingegerd Emilian ja Elli Elisabeth Lehtisen.  Vanhoina työntekijöinä apteekissa jatkoivat farmaseutti Elna Sofia Jalovaara ja oppilas Helvi Kyllikki Saukko.

Apteekkari Stenqvist muistetaan huumoritajuisena ja ystävällisenä miehenä, joka antoi lapsille salmiakkia, eikä pahastunut vaikka yökello saattoi kilahdella useinkin.

 Odert Lindström käveli käsillään ja teki voltteja

Kun apteekkari Stenqvist maaliskuussa 1938 kuoli, Toijalan apteekkarin erioikeuksia haki 17 apteekkaria ja 12 proviisoria, joista ansioituneimmaksi Lääkintöhallitus katsoi Odert Lindströmin, joka oli toiminut aktiivisesti muun muassa Suomen

Akaan Apteekki

Apteekkari Odert Lindström henkilökuntineen 1950-luvulla. Takana vasemmalta Ulla Lehtinen, S. Saunamäki, Leena Aalto, A. Sohlman, Ritva Heiniö, Kaisa Lankinen ja Irja Järvinen. Apteekkarin vasemmalla puolella Elli Lehtinen ja oikealla Eila Ranta. Kuva: Akaa-seuran arkisto.

Apteekkariyhdistyksessä ja Suomen Farmaseuttisessa yhdistyksessä.

Lindströmin oikeana kätenä toimi Elli Lehtinen, joka teki pitkän päivätyön Toijalan Apteekissa ja palveli vielä eläkkeelle jäätyään osapäivätyössä 1970-luvulla.

Toijalan Apteekki oli selvästikin mieluinen työpaikka. Useat Lindströmin ja Lehtisen opissa olleet harjoittelijat palasivat sinne valmistuttuaan farmaseuteiksi.

Lindströmin aikana apteekki siirtyi vuokralle Säästöpankin taloon, missä sillä oli 175 neliön tilat sekä kellarissa viileätilat.

Odert Lindström oli pidetty, seurallinen mies. Hän oli urheilullinen ja viihdytti joskus asiakkaitaan kävelemällä käsillään tai heittämällä voltin apteekin tiskin yli.

Farmasialiiton lakko loukkasi Pyökkimiestä

Odert Lindströmin jälkeen Toijalan apteekkariksi tuli Katri Elisabet Pyökkimies (ent. Bökman), joka aloitti toukokuussa 1962. Hän oli filosofian kandidaatti pääaineenaan kemia. Proviisorin tutkinnon hän oli suorittanut vuonna 1941. Talvisodassa hän toimi lääkintälottana ja jatkosodassa sotasairaalan lääkevaraston hoitajana.

Pyökkimiehen kaudella apteekin farmaseuttien määrä kasvoi neljästä kuuteen.  Empaattinen ja pidetty apteekkari arvosti henkilökuntaansa ja työpaikalla oli hyvä henki. Henkilökunta viihtyi työssään, useimmat toistakymmentä vuotta.

Pyökkimies koki vuoden 1983 Farmasialiiton lakon vaikeana asiana. Hän sairastui sen aikana ja kuoli toukokuussa. Hänen uskotaan kokeneen lakon ikään kuin henkilökohtaisena loukkauksena.

Kalevi Järvihaavisto oli paikkakuntalainen apteekkari

Akaan Apteekki

Apteekki sai 1970-luvulla upouudet tilat uudesta Säästöpankin talosta. Kuva: Akaa-seuran arkisto.

Katri Pyökkimiestä seurasi apteekkarina akaalaissyntyinen Kalevi Järvihaavisto, joka oli suorittanut proviisoritutkinnon vuonna 1959. Järvihaavisto toimi 1960-luvulla vastaavana johtajana Suomen Lääketehdas Oy Salcossa. Toijalan Apteekin apteekkioikeutta haki 13 apteekkaria ja 12 proviisoria.

Järvihaaviston eduksi laskettiin, että hänellä oli proviisorintutkinnossa kolme laudatur-arvosanaa. Hän aloitti apteekkarina Toijalassa helmikuussa 1984.

Vuonna 1996 Toijalan Apteekki muutti nykyiselle paikalleen. Kahdensadan neliön apteekkihuoneisto sisälsi katutasossa konttorihuoneen, myymälän, reseptinkäsittely-, materiaali- ja assistentin työtilat. Kellarissa oli varasto- ja erityisvarastotiloja sekä viileätilat.

Järvihaavisto panosti apteekissaan siihen, että asiakkaille tuli olla tarjolla kohtuullinen määrä ilman reseptiä saatavia lääkeaineita. Asiakastilassa oli valintahyllyjä, joissa oli vapaan kaupan tavaraa. Järvihaaviston aikana apteekkiin tulivat myös atk-laitteet, jotka huomattavasti nopeuttivat lääkemääräysten käsittelyä.

Apteekki on asiakasta varten

Maria Lammintausta (vas.) ohjasi farmaseutiksi opiskelevaa Katri Tenholaa, joka oli kolme kuukautta harjoittelijana apteekkari Ulla-Maija Kimmelin johtamassa Akaan Apteekissa. Kuva: Liisa Ahokas.

Maria Lammintausta (vas.) ohjasi farmaseutiksi opiskelevaa Katri Tenholaa, joka oli kolme kuukautta harjoittelijana apteekkari Ulla-Maija Kimmelin johtamassa Akaan Apteekissa. Kuva: Liisa Ahokas.

Akaan Apteekin nykyinen apteekkari UllaMaija Kimmel tuli apteekkiin Viialasta 30.5.2006. Hän on valmistunut proviisoriksi Kuopion yliopistosta 1985 ja farmasian lisensiaatiksi vuonna 1996. Hänen lisensiaattitutkielmansa aihe oli Syöpäpotilaiden lääkitys ja sen kustannukset avohoidossa.

Apteekkarin lisäksi Akaan Apteekissa on kaksi proviisoria ja seitsemän farmaseuttia. Teknistä henkilökuntaa ovat kosmetologi, apteekkiassistentti ja harjoittelija.

Apteekki on Ulla-Maija Kimmelin aikana remontoitu kahteen kertaan. Jälkimmäisen remontin aikana vuonna 2008 koko talo saneerattiin ja apteekki oli evakossa Op-kiinteistökeskuksen tiloissa

Apteekin toiminnassa on Kimmelin aikana tapahtunut monenlaisia muutoksia. Digitalisaatio on tuonut tullessaan omat muutoksensa. Perinteinen apteekki, jonne resepti jätettiin, ja lääkkeet piti noutaa myöhemmin, on mennyttä aikaa. Nyt eletään sähköisen reseptin ja  suoratoimituksen aikaa eli asiakas saa lääkkeensä pääsääntöisesti heti mukaan.

Akaan Apteekki on verkossa ja Facebookissa ja mukana Avainapteekki-ketjussa.

– Ala muuttuu koko ajan muutenkin. Terveydenhuollossa kustannustehokkuutta haetaan hyvin erilaisin tavoin, ja säästöt koskettavat myös lääkemenoja. Tarkasteluun otetaan aina ajoittain lääkehuolto ja apteekkijärjestelmä ja sen uudelleen organisointi, sanoo Kimmel.

Akaan Apteekissa on tehty järjestelmällisesti laatutyötä vuodesta 2010 lähtien. Akaan Apteekille myönnettiin laatusertifikaatti ISO-9001-2008 kesäkuussa 2014.

– Tässä työssä asiakas ja asiakaspalvelu ovat kaiken toiminnan lähtökohta.  Apteekin apuna on ollut ulkopuolinen valmentaja, jonka kanssa yhteistyö jatkuu. Apteekin reseptiasiakkaiden ja itsehoitoasiakkaiden palveluiden, logistiikan, hoitoalan palveluiden sekä johtamisen ja henkilöstöhallinnon toimintaprosessit on kuvattu. Prosessien toimivuuden kehittäminen ja seuranta on jatkuvaa. Mikä tärkeintä koko henkilökunta osallistuu tähän työhön, kiittää Ulla-Maija Kimmel.

Lähde: Rauno Selin: Toijalan Apteekki 120 vuotta

 

 

Opetusapteekki on Ulla-Maija Kimmelin aikaa

Apteekkari UllaMaija Kimmelin Akaan Apteekki on yksi Suomen opetusapteekeista, jotka tarjoavat farmasian opiskelijoille palkallisia harjoittelupaikkoja. Heidän opintoihinsa kuuluu kaksi kolmen kuukauden harjoitusjaksoa.

Apteekkiharjoittelussa opiskelija pääsee soveltamaan yliopisto-opinnoissa saamaansa tietoa käytännössä. Harjoittelua ohjaa ja tukee opetusapteekin henkilökunta.

– Apteekkiharjoittelussa noudatetaan yliopistojen laatimaa suunnitelmaa. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu monipuolisesti apteekin toimintaan ja tehtäviin. Ohjaajan valvonnassa oppilas harjoittelee etenkin farmaseuttisia tehtäviä, kuten lääkeneuvontaa ja reseptilääkkeiden toimittamista asiakkaille. Apteekin henkilökunta on jatkuvasti opiskelijan tukena, kertoo apteekkari Kimmel.

Hänen mielestään uuden oppilaan tulo on aina raikas tuulahdus ja opiskelijat tuovat uutta innostusta ja energiaa työyhteisöön. Jotta opiskelijaa voi ohjata, on oman ammattitaidon oltava kunnossa.

Opiskelijan myötä apteekkiin tulee myös tietoa yliopistolta ja koko henkilökunta pääsee perehtymään siihen, mitä tällä hetkellä opiskelijoille opetetaan.

Tänä kesänä Akaan Apteekissa oli harjoittelijana syksyllä farmaseutiksi valmistuva Katri Tenhola, joka sanoo jo yläasteella tienneensä, että hänestä tulee farmaseutti.

– Parasta tässä työssä on, että päivät ovat erilaisia ja tapaa ihmisiä. Se on myöskin työn hyviä puolia, että voi auttaa,  saa neuvoa asiakkaita ja osaa vastata heidän kysymyksiinsä.

Kysymykseen, haluaisiko hän joskus oman apteekin, hän vastaa viisaasti.

– Tällä hetkellä en, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Sen näkee sitten joskus tulevaisuudessa.

Akaan Apteekki

Tämän päivän apteekissa asiakas asioi farmaseutin kanssa sermien suojassa. Kuva: Liisa Ahokas.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?