Heikossa kesässä kehittyi vähän hunajaa

Akaan hunajatarhojen määrä kasvaa kolmen tarhan vuosivauhtia

Hunajapääkaupunki Akaan alueella on tällä hetkellä 43 mehiläistarhaa. Tarhoja tulee lisää 2-3 vuodessa. Kaupungin alueelle mahtuu mehiläistarhaaja Risto Niilimäen mukaan 70 tarhaa.

– Paikallisia tarhaajia on alle kymmenen. Tänne mahtuu tarhoja vielä oikein hyvin. Vuosi tarhoilla meni hyvin, yhtään parvea ei lähtenyt liikkeelle. Vuosituotanto oli suorastaan surkea, jos vertaa että vuosi 2015 oli heikko, sanoo Niilimäki.

Suomen Mehiläishoitajien liiton neuvoja Maritta Martikkala, mehiläsitarhaaja Risto Niilimäki ja liiton tiedottaja Tuula Lehtonen sanovat mehiläistarhauksen tulleen kaupunkeihin jäädäkseen.

Suomen Mehiläishoitajien Liiton neuvoja Maritta Martikkala, akaalainen mehiläistarhaaja Risto Niilimäki ja liiton tiedottaja Tuula Lehtonen sanovat mehiläistarhauksen tulleen kaupunkeihin jäädäkseen.

Yhdessä tarhassa elää hyvänä vuonna noin 30 000 mehiläisen yhdyskunta. Yksi yhdyskunta tuottaa hunajaa keskimäärin 40 kiloa vuodessa. Tänä kesänä Akaan tarhat tuottivat hunajaa keskimäärin 20-25 kiloa. Akaan tarhoissa on nyt vain 20 000 mehiläistä.

– Tämän vuoden sato on 10 000 kiloa eli rahaksi muutettuna noin 0,5 miljoonaa euroa. Viime vuonna saatiin 13 500 kiloa ja 2014 20 000 kiloa. Hunaja loppuu jouluksi.

Syy huonoon hunajasatoon löytyy Suomen kesästä.

– Ilmastonmuutos vai mikä, mutta kesä on aikaistunut noin 21 vuorokautta ja kulkee edellä yhdyskunnan rytmiä. Se ei ole riittävästi kehittynyt, tosin sanoen kuhnureita ei ole tarpeeksi. Tuotettu hunaja menee pesän tarpeisiin. Optimikevät voi olla aikaisessa, mutta sen jälkeen pitää tulla kylmäjakso. Tänä vuonna näin ei käynyt, kertoo Niilimäki.

 

Takana on nyt kaksi huonoa vuotta. Kolmatta ei hän eikä kukaan tarhaaja toivo. Viljelijöiltä Niilimäki toivoo kesantopelloille monivuotisia kasveja, jotka kukkivat tasaisesti pitkin kesää. Apila ja vadelma ovat Akaan pääsatokasveja kukkimisen kanssa oikuttelevan horsman kanssa. Ensi keväänä tarhaaja Niilimäki kokeilee matelijalämmitintä, jolla aikaistetaan pesän heräämistä.

– Jos kesät ovat edelleen tällaisia, pitää yhdyskunnat saada aikaisemmin kuntoon. Tämä on kokeilua, jota voidaan yrittää yhdyskunnan heräämisen ja mehiläisten puhdistuslehtojen jälkeen.

Talviruokana sokerivettä

Mehiläispesä, yhdyskunta, elää talven sokerivedellä, jonka tarhaaja on laittanut pesään hunajan tilalle. Pesä ei ole eloton, vaan mehiläiset esimerkiksi tuottavat siipiensä liikkeillä kaiken pesän tarvitseman lämmön.

– Talviyhdyskunta, pallo kuningattaren ympärillä, on noin 10 000-15 000 mehiläistä. Jos alkukeväästä on yli 10 astetta lämmintä, mehiläiset saattavat käydä ulkonakin, kertoo Suomen Mehiläishoitajien liiton neuvoja Maritta Martikkala.

Kuningatar ei poistu koskaan pesästä ja saattaa elää 4-5 vuottakin.

– Joskus kuningatar vaihdetaankin, jos munatuotanto heikkenee. Normaalisti kuningatar on tehokas 2-3 vuotta. Hoitajat huolehtivat että pesässä on aina uusi kuningatar. Tarhat lähtevät talveen hyvillä mielin, vaikkakin Suomessa on korkea talvikuolleisuus.

Tarhat tulleet kaupunkeihin jäädäkseen

Parasta aikaa on käynnissä neljännet Hunajahulinat. Tapahtuma on nyt kaksiviikkoinen. Mehiläishoitajien Liiton tiedottaja Tuula Lehtonen kiittelee Akaan aktiivisuutta ja toivoo, että muut kaupungit ottaisivat täältä esimerkkiä.

– Lappeenrannassa oltiin aikaisin liikkeellä myös, mutta Akaa ennätti julistautua hunajapääkaupungiksi aikaisemmin. On hyvä, että pienempi kaupunki aloitti. Tarhat ovat tulleet kaupunkeihin jäädäkseen.

Maistiaisiksi Lehtonen toi hunajaa Helsingin Eirasta ja Munkkiniemestä.

– Kaupunkimehiläistarhaus on vaativa harrastus. Soitellen ei pidä lähteä sotaan, vaan yhteistyössä toisten tarhaajien kanssa. Tarhoja ei saisi laittaa häiriöalueille ja uuden tulijan on otettava aina huomioon ihmiset, eläimet ja mehiläiset, sanoo Tuula Lehtonen.

Akaan kaupunki  ei pyydä tarhan sijoittamisesta kaupungin maille maksua, mutta on paikkakuntia, joissa näin tehdään. Uuden tarhan sijoittamisesta kannattaa kuitenkin keskustella aina kaupunginpuutarhuri Heli Laineen ja tarhaaja Risto Niilimäen kanssa.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?