Akaassa on vahva valkohäntäpeurakanta

Riitta Tomperi on nähnyt valkoisen peuran aikaisemminkin. Tällä kerralla mukana olivat myös vasat. Kuva: Riitta Tomperi.

Peura vasoineen eksyi kylmäkoskelaisen Raija Tomperin pihapiiriin viime kesänä. Kuva: Raija Tomperi.

Hirven- ja valkohäntäpeuran metsästys voidaan tänä vuonna aloittaa 24. syyskuuta. Jalannin riistanhoitoyhdistykselle on myönnetty hirvenpyyntilupia 41. Yhdistyksen toiminnanohjaaja Mikko Peräkiven mukaan hirvitilanne on Akaassa pysynyt varsin stabiilina. Pyyntilupia valkohäntäpeuroille yhdistykselle on puolestaan myönnetty 475, joka on 60 kappaletta enemmän kuin viime vuonna. Yhdellä luvalla saa kaataa joko yhden täysikasvuisen yksilön tai kaksi vasaa.

Viialan alue kuuluu Lempäälän seudun riistanhoitoyhdistyksen piiriin. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jorma Halisevan mukaan Viialan Erämiehille ja Arajärven metsästysyhdistykselle on myönnetty yhteensä 110 pyyntilupaa valkohäntäpeuralle.

– Akaassa on vahva valkohäntäpeurakanta. Kanta sai alkunsa Yhdysvaltoihin muuttaneilta suomalaisilta, jotka lähettivät laivalla muutaman yksilön Laukon kartanoon Vesilahdelle vuonna 1934. Niitä pidettiin siellä aitauksessa, josta osa pääsi karkuun. Sieltä kanta on aikojen kuluessa levinnyt tähän suuntaan,  Mikko Peräkivi kertoo.

Täsmällistä lukua valkohäntäpeurojen määrästä on mahdotonta esittää, sillä niitä ei lasketa. Peura on merkittävä riistaeläin, muta se myös aiheuttaa huomattavan määrän liikenneonnettomuuksia vuosittain. Suomen riistakeskuksen mukaan suurin osa valkohäntäpeuran aiheuttamista kolareista tapahtuu loka-joulukuussa.

– Poliisin mukaan peurakolarit ovat laskeneet, mutta se on pelkkää silmänlumetta, sillä poliisin peurakolareiden seuranta laahaa jäljessä. He eivät nykyään enää tule peurakolaripaikalle, ellei siihen ole jotakin pakottavaa syytä, kuten henkilövahingot tai liikenteenohjaus, Peräkivi toteaa.

Petojen määrää vaikea arvioida

Mikko Peräkiven mukaan myös Akaassa liikuskelevien petojen määrää on hankala arvioida.

– Emme saaneet tänä vuonnakaan tehtyä lumijälkilaskentaa, jonka perusteella ilvesten määrää voisi arvioida. Tämä oli jo neljäs vuosi peräkkäin kun oli niin vähän lunta tammikuussa, että laskenta ei onnistunut. Anoimme tälle vuodelle neljää ilveksenkaatolupaa ja saimme yhden, Peräkivi kertoo.

Peräkivi kertoo, että hänen korviinsa ei kuitenkaan ole kantautunut viime aikoina ilveksen aiheuttamia vahinkoja. Viime talvena Lontilassa sijatsevan Rockwood Alpacas -alpakkatilankin ympärillä hiiviskellyt ilves häipyi omia aikojaan.

– Susistakin tulee toisinaan ilmoituksia, mutta niitä on varsin vaikea todentaa. Karhun jättämiä jälkiä ja tekosia on nähty Kurisjärven itäpuolella Ruskeakiven paikkeilla, Peräkivi sanoo.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?