Ilmatar kohtaa kuubalaisen meren äidin

Sanna Karlsson-Sutisnan puuveistoksiin voi tutustua Akaan Seudussa vielä tämän kuun ajan.

Sanna Karlsson-Sutisnan puuveistoksiin voi tutustua Akaan Seudussa vielä tämän kuun ajan.

Näkymä2016 -näyttelyyn kutsuttu kuva- ja tanssitaiteilija Sanna Karlsson-Sutisna sanoo olevansa taiteen moninaisuuden pioneeri Suomessa. Hänen mukaansa taiteilijoiden lokerointi oli arkipäivää 20 vuotta sitten, mutta tänään kaikki on toisin.

– Nykytaiteilijoille on luontaista olla monitaiteilija.

Sanna Karlsson-Sutisnalle monitaiteellisuus on sekä maalausta ja kuvanveistoa että performanssia.

Karlsson-Sutisnan ominta alaa ovat jo 10-vuotiaasta saakka olleet ei-verbaaliset taidemuodot. Vaikka taiteilija tekee myös maalauksia, fyysisyys on keskeistä. Sanna Karlsson -Sutisna oli yksi kesäkuussa Näkymä-talolle majoittuneista taiteilijoista. Nahkialanjärven rannassa oli aikaa vaihtaa ajatuksia kollegojen kanssa.

-Siitä jäi hyvä fiilis. Yhteistyö on tärkeää. Toivottavasti ensi vuonna akaalaiset saavat ihan fyysisesti seurata työskentelyäni paikan päällä.

Veistoa balilaisin työkaluin

Sähkösaha on vain yksi puuveistoksistaan tunnetun taiteilijan työvälineistä. Lehtipuurunkoihin työstettyihin veistoksiin on tarvittu myös talttaa ja nuijaa. Puunveistoon Sanna Karlsson-Sutisna käyttää balilaisia veistotyökaluja, jotka hän otti mukaansa opiskeltuaan veistoa ja balilaista tanssia Balilla vuonna 1991. Lisäksi Sanna Karlsson-Sutisna on vihkiytynyt myös afrokuubalaiseen kulttuurin santeriaan ja tanssiin.

-Olen itsekin monikulttuurinen ihminen, joten taiteeni on myös sitä.

Joutsen on ollut alun perin esillä Purnussa, jossa se syntyi osana Sanna Karlsson-Sutisnan sähkösahaballerinatanssia.

Joutsen on ollut alun perin esillä Purnussa, jossa se syntyi osana Sanna Karlsson-Sutisnan sähkösahaballerinatanssia.

Akaan Seudun toimituksen sisäänkäyntiä reunustavat Joutsen ja Isoisä sekä toimituksen aulassa oleva Meren synnyttämä ovat olleet aiemmin esillä muun muassa Mäntässä ja Purnussa.

-Isoisä kuvastaa ikääntymistä, ja sitä, miten vanhetessamme lähestymme taas enemmän luontoa ja muutumme – ainakin fyysisesti jälleen osaksi luontoa. Miksei henkisestikin, sitähän ei kukaan ole pystynyt vielä todistamaan, ettei näin voisi olla.

Meren synnyttämä on alun perin ollut näytteillä Mäntyharjulla järvessä kellumassa, ja se heijastaa tekijänsä mukaan maailman synnyttäjän symboleja eri kulttuureista. Meren synnyttämässä kalevalainen Impi yhdistyy kuubalaiseen meren äitiin Yemayáan.

-Olemme lopulta kaikki orpoja, ja luonto on meidän yhteinen äitimme, lopullinen turva.

Monikulttuurisuuden lisäksi taiteilijaa inspiroivat erityisesti lapsille suunnatut julkiset teokset. Helsingin Pikku Huopalahdessa taiteilija on tullut tutuksi alle kolmevuotiaille lapsille tekemästään Elämän kukka -taidepuistosta sekä monista muista julkisista teoksista muun muassa rautatieasemalla ja metrossa.

Sanna Karlsson-Sutisna: Meren synnyttämä.

Sanna Karlsson-Sutisna: Meren synnyttämä.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?