Kenraali Antti Numminen kouluttaisi Suomessa myös sissejä

Itämeri on elintärkeä Suomelle ja Venäjälle

Suomen turvallisuustilanteeseen vaikuttaa prikaatikenraali evp. Antti Nummisen mukaan aina kolme tekijää, Venäjän naapuruus, Itämeren alueen tilanne sekä Euroopan ja Naton suhteet Venäjään. Turvallisuustilanne Itämeren ympäristössä on nyt pysyvästi muuttunut. Mitä tapahtuu?

Akaa Sotilaspoikien kesätapahtumassa Saajanmajalla viime torstaina alustanut kenraali Numminen totesi Venäjän huomion kohdistuvan tällä hetkellä juuri Itämereen, mutta tärkeä meri Itämeri on myös Suomelle.

Akaassa syntynyt ja koulunsa käynyt prikaatikenraali Antti Numminen on Akaa-Toijalan Sotilaspoikien kunniajäsen. Eläkepäivät kuluvat fyysistä kuntoa ylläpitäen. Nuoruuden harrastus, pikaluistelu, on viritetty huippuunsa uudelleen.

Akaassa syntynyt ja koulunsa käynyt prikaatikenraali Antti Numminen on Akaa-Toijalan Sotilaspoikien kunniajäsen. Eläkepäivät kuluvat muun muassa fyysistä kuntoa ylläpitäen. Nuoruuden harrastus, pikaluistelu, on viritetty huippuunsa uudelleen.

– Kaliningradin tukikohta asejärjestelmineen hallitsee koko Itämerta ja sen asejärjestelmiin kuuluu todennäköisesti myös ydinaseita. Itämeri on Venäjälle energiakuljetusten takia strateginen kuljetusreitti. Sen viennistä saamat tulot ovat 50 prosenttia valtion budjetista. Puolet energiatuloista, mukaan luettuna kaasuputki Nord Stream, tulevat juuri Itämereltä. Myös Suomelle Itämeri on elintärkeä kauppamerenkulun takia. Viennistämme Itämeren osuus on 80 prosenttia.

Suomi ei Antti Nummisen mielestä voi jäädä tässä tilanteessa yksin ja eristäytyä. Sen tulee tiivistää edelleen yhteistyötään läntisten kumppaniensa kanssa, mutta Venäjääkään ei saa unohtaa.

– Keskeistä on vuoropuhelu Venäjän kanssa, kuitenkin siten, että toimitaan Euroopan unionin yhteisessä rintamassa. Suomen tavoitteena on säilyttää hyvät välit.

Tilanne kiristynyt pikkuhiljaa

Kukaan ei enää puhu Itämerestä rauhan merenä. Venäjän ja muun Euroopan suhteet ovat kehittyneet nykytilaan pikkuhiljaa. Venäjää ärsyttää Naton toiminnan aktivoituminen sen rajoilla. Muualla taas pelätään Venäjää, eikä aina syyttä.

– Lähtölaukaus suhteiden kiristymiselle tapahtui Münchenissä jo vuonna 2007. Putin ärähti lännen johtajille, että nyt riittää. Venäjä näki uhkina Naton laajentumisen itään, USA:n ohjuspuolustuksen suunnittelun Venäjän länsirajalle ja Euroopan taloudellisen etenemisen Ukrainaan, sanoi Antti Numminen.

Ja Venäjä vastasi. Alkoi armeijan massiivinen varustaminen, jota edesauttoi öljyn korkea hinta. Suomessa 2012 vieraillut Venäjän yleisesikunnan päällikkö Nikolai Makarov esitti kartan Venäjän vaikutusalueen suunnista Itämeren suunnalla. Alueen sisällä olivat Suomi ja Balttian maat kokonaan ja puolet Ruotsista, Norjasta ja Puolasta.

– Makarov varoitti esitelmässään neljä kertaa Suomea haikailemasta Naton jäsenyyttä. Tilaisuus, jossa olin paikalla, päättyi keskusteluitta ja suuren hämmennyksen vallassa.

Silmukka kiristyi, Suomeakin varoitettiin

Ukrainan tilanteeseen Venäjä puuttui 2014 ja liitti yllättäen Krimin niemimaa yhteyteensä. Aseleposopimuksesta huolimatta Ukrainan tilanne on muuttunut nyt jäädytetyksi konfliktiksi.

– Putinin uho jatkui ja maalle vahvistettiin uusi sotilasdoktriinin. Tavoitteena on osoittaa Venäjän suurvalta-asema USA:n rinnalla ja vahvistaa maa aseellista pelotetta.

Itämerellä ja Suomen lähiympäristössä on tapahtunut ja tapahtuu edelleen kaikenlaista.

– Viron ja Puolan rajaloukkaukset muuttuivat jatkuviksi. Ruotsi kävi sukellusvenejahtia ja joutui venäläisten rynnäkkölentokoneiden maalitusten kohteeksi. Venäläisten ilmasilta Kaliningradin tukikohtaan johti Suomen rajojen loukkauksiin. Venäjän lentokoneiden holtiton sirkus on kohdistunut jopa USA:n Itämerellä oleviin aluksiin ja Naton pommikoneisiin. Suomea varoitettiin talvella maahantulijoiden vyöryllä itärajan yli Lapissa. Ja viimeksi venäläiset esittelivät tiedustelukoneitaan itärajallamme tasan viikko sitten, luetteli Numminen.

Kenraali Numminen korostaa, että Venäjä on Itämeren alueen vahvin sotilasvalta siitäkin huolimatta, että Itämeri on Euroopan unionin ja osittain myös Naton sisämeri.

Suomeen voidaan hyökätä

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko lähtee tällä hetkellä siitä, että mikäli aseellinen konflikti tapahtuu lähialueillamme, Suomi ja Ruotsi ovat jo maantieteen takia vaarassa joutua mukaan. EU:n jäsenenäkään Suomi ei jäisi ulkopuolelle.

– Monet asiantuntijat, sotilaat niiden joukossa, arvioivat, että vakavassa kriisitilanteessa Venäjä saattaa pyrkiä ottamaan haltuunsa Suomenlahden pohjoisen rannikkoalueen ja Ahvenanmaan, eli sulkee Suomenlahden pohjoisesta. Uusina uhkina otetaan huomioon myös hybridisota ja kansainvälinen terrorismi, sanoi Numminen.

Suomi puolustaa kuitenkin koko maata, yleinen asevelvollisuus säilytetään ja yhteistyötä Ruotsin, USA:n ja Naton kanssa tiivistetään. Myös liittyminen Naton jäseneksi on mahdollista.

Vaikea taloustilanne vaikutti kuitenkin siihen, että puolustusvoimat organisoitiin rajusti uudelleen vuoden 2015 loppuun mennessä ja muun muassa Pohjois-Karjalan Prikaati lakkautettiin ja reservin vahvuutta pienennettiin.

Kenraali Antti Nummisen mielestä uutta puolustuspoliittista selontekoa ensi syksynä laadittaessa on huomioitava nyt maavoimien tulivoiman puutteet, koska merivoimien ja ilmavoimien tulevat mittavat hankinnat nielevät puolustusbudjetin myöhemmin lähes kokonaan. Myös reservin sodanajan vahvuus on palautettava 350 000 mieheen. Antti Numminen haluaa Suomen kouluttavan jatkossa myös sissejä.

– Hyökkäysuhkan kynnystä tulisi nostaa palauttamalla sodanajan tehtäviin laajamittainen sissitoiminta. Sen ennalta ehkäisevä vaikutus saattaisi olla yllättävän suuri.

Krimin kuvio on tätä päivää

Krimillä Venäjä näytti, mikä on sodan uusin muoti: hybridisota. Operaatio perustui yllätykseen ja harhautukseen, informaatiovaikuttamiseen ja niin sanottujen vihreiden miesten toimintaan, kyberhyökkäyksiin ja kansainvälisen oikeuden hylkäämiseen.

– Taisteluja ei tarvittu, pelotevaikutus riitti, kiteytti Numminen.

Suomessa Krimin operaatiota ja Ukrainan tilannetta on seurattu, ja seurataan edelleen tarkasti.Meillä on ryhdytty toimiin hybridipuolustuksen tehostamiseksi.

– Keskiössä ovat puolustusvalmius ja yhteiskunnan elintärkeiden alojen toimivuus ja huoltovalmius. Ajankohtaisia toimia juuri nyt ovat tiedustelulakien valmisteleminen, asevelvollisuuslain muutokset ja uusien kertausharjoitusaikojen määritteleminen.

Muutoksilla tavoitellaan tiedustelun tehostamista, liikekannallepanon nopeuttamista ja reserviarmeijan toiminnan parantamista.

 

KAINALOJUTTU:

Sotilaspoikahenki elää Akaassa voimakkaana

Sotilaspoikien Akaa-Toijalan Perinneosasto on toiminut aktiivisesti sotilaspoikien, pikkulottien sekä heidän perinteitään vaalivien yhteisönä jo vuodesta 1990. Sotilaspoikien perinneliitto perustettiin Suomeen vuotta myöhemmin 1991. Ensimmäisen kerran perinnetyön käynnistämisestä ja Sotilaspoikaristien jakamisesta puhuttiin jo 1975 jääkärinen Saksaan saapumisen 60-vuotisjuhlan yhteydessä Hohenlockstedissa, mutta hankkeesta luovuttiin asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Kunnallisneuvo Matti Holkeri on sotilaspoikatoiminnan kantava voima Akaassa.

Kunnallisneuvos Matti Holkeri on sotilaspoikatoiminnan kantava voima Akaassa.

– Vasta vuonna 1989 Maanpuolustushistoriallisen yhdistyksen kiltapäivillä Tammisaaressa nousi ajatus Sotilaspoikaristin jakamisesta uudelleen esille. Ensimmäiset Sotilaspoikaristit jaettiin 21. toukokuuta 1991. Suuri Sotilaspoikaristien jakotilaisuus Toijalassa pidettiin 31. marraskuuta 1991. Ristejä jaettiin tuolloin 71 sotilaspojalle ja pikkulotalle. Salvat olivat auenneet, perinnetyö pääsi kunnolla alkamaan, kertoi Akaan sotilaspoikien puheenjohtaja Matti Holkeri.

Tänään Akaa-Toijalan Perinneosasto on osa Pirkka-Hämeen Sotilaspoikien perinnekiltaa. Sotilaspoikaristejä ei enää juuri jaeta, ja varsinaiset jäsenetkin ovat jo ikääntyneitä. Silti perinnetyö Akaassa kukoistaa, sillä yhteisöön voi liittyä kuka tahansa asian omakseen tunteva. Kesäretket ja yhteiset tapahtumat vetävät väkeä linja-autot ja tilat täyteen. Niiden henki on hyvä.

– Meidän on kerrottava isiemme töistä. Jos luulemme, että maailma on sellainen, että siellä rauha ja rakkaus säilyy, erehdymme pahasti. Ei meillä ole apua idästä eikä lännestä, suomalaisten on huolehdittava itse omasta maanpuolustuksestaan.

Perinnetyön tärkein tavoite on Matti Holkerin mielestä maanpuolustustahdon ja isänmaan rakkauden vahvistaminen ja vaaliminen.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?