Loikka lähtee kuin vanhoilta konkareilta konsanaan.
Viialan Valtin järjestämässä aikuisten yleisurheilukoulussa urheiltiin iloisella ilmeellä ja rennolla fiiliksellä. Tosissaan mutta ei totisesti.
– Tosi kivaa on ollut. Hyvää liikuntaa, monipuolista ja hauskaa. Tsemppihengellä ollaan menty, vaikka välillä on joutunut puuskuttamaan, naurahtaa Marika Niskanen.
Niskanen kertoo päätyneensä yleisurheilukouluun vähän vahingossa.
– Toin 10-vuotiasta tyttöäni Valtin harjoituksiin, kun joku kyseli onko aikuisten yleisurheilukouluun vielä tulijoita. Tulin lipsauttaneeksi, että voin tulla!
Niskanen ei kuitenkaan ole katunut nopeaa päätöstään osallistumisesta.
– Minulla on pitkä työmatka autossa istumista ja vielä istumatyö. Selkävaivat ovat olleet ongelmana. Liikunta on hyväksi, mutta olen huono saamaan itsestäni mitään irti liikkumisen suhteen. Jatkaisin kyllä tämän yleisurheilun parissa, jos joku olisi jatkossakin ohjaamassa. Tarvitsen jonkun, joka ohjaa ja sanoo mitä pitää tehdä. Lukion liikuntatunneilla viimeksi yleisurheilin, hän naurahtaa.
Lähes kaikki aikuisten yleisurheilukouluun osallistuneista olivat sellaisia, jotka eivät olleet harrastaneet yleisurheilua aikaisemmin. Sitä ei kyllä harjoituksissa huomannut; niin oikeaoppisesti harjoitteet sujuivat. Myös yleisurheilukoulun vetäjä, Viialan Valtin valmentaja Kari Lehtinen oli yllättynyt tasosta, millä yleisurheilukoulussa pystyi vetämään harjoituksia.
– Porukan taidollinen oppiminen oli nopeaa ja myös fysiikka oli riittävän hyvällä tasolla. Niiden ansiosta saatiin harjoituksista haastavampia kuin olin etukäteen olettanut, toteaa Lehtinen.
Mitä TV-kuvan takana?
Aikuisten yleisurheilukoulun tavoitteena oli opettaa sellaisia harjoitteita jokaiseen lajiin, että osallistujat innostuisivat lajien harjoittelemisesta. Tavoitteena oli tehdä paljon lajeihin liittyviä oheisharjoitteita sekä pitkä ja monipuolinen alkuverryttely. Yleisurheilun harjoitteleminen ei ole siis pelkästään sitä, että otetaan vauhtia ja hypätään hiekkalaatikkoon, tai sitä, että mennään kuularinkiin ja työnnetään kuulaa.
Kun harjoitusohjelman aiheena oli kuulantyöntö, noin 90 prosenttia harjoituksesta tehtiin muualla kuin kuularingissä. Kuulaan tartuttiin vasta harjoituksen lopussa.
– Tavoitteena oli myös se, että osallistujat oppisivat seuraamaan oman tekemisensä kautta mitä lajisuorituksessa tapahtuu esimerkiksi televisiosta yleisurheilua katsoessaan tai omien lastensa harrastamista seuratessaan. Tarkoituksena oli pyrkiä antamaan kuva, minkälaista yleisurheileminen on sen kilpailusuorituksen takana, mikä esimerkiksi televisiosta välittyy, selvittää Lehtinen.
Liikeradat muistiin
Yleisurheilukouluun sisältyi kuusi harjoituskertaa ja lopuksi haasteottelu 5-ottelussa Viialan Valtin 15-vuotiaiden tyttöjen kanssa.
Osallistujat toivoivat, että yleisurheilukoulu olisi ollut pidempi, jotta lajeihin olisi päässyt enemmän käsiksi. Jos kutakin lajia olisi ollut vaikka kaksi kertaa, niin liikeradat olisivat jääneet paremmin muistiin.
Kari Lehtinen on samaa mieltä, että kurssi oli lyhyt, mutta ajankäytön suhteen pidempään jaksoon ei nyt ollut mahdollisuuksia. Lehtisen valmennettavat vievät ajan. Urheilijoiden pitkä kausi huipentuu kesällä useisiin SM-kisoihin.
– Useamman kerran pitäisi saman lajin harjoituksia olla ja joitakin lajeja jäi kokonaan käymättä läpi, esimerkiksi kiekonheitto ja seiväshyppy. Niitä olisi ollut mielenkiintoista opastaa.
Vielä hän ei ryhdy lupaamaan, että aikuisten yleisurheilukoulu saisi jatkoa, mutta poissuljettu mahdollisuus se ei suinkaan ole.
Kipinä on ollut, aikaa ei
Lehtisen toiveena on, että osallistujat olisivat saaneet kipinän yleisurheiluun. Halun jatkaa harjoittelua ja innostuksen yleisurheilun perusajatukseen: parantaa omia suorituksia senttien ja sekuntien kautta, mikä oli myös haasteottelun tarkoitus.
Yleisurheilukouluun osallistuneella Kimmo Heinolla on aina ollut kipinä yleisurheiluun, mutta aikuisiällä aika harrastamiseen on ollut kortilla.
Heino urheili lapsuus- ja nuoruusvuosinaan Ylöjärven Ryhdissä. Ykköslajiksi muodostui korkeushyppy ja hyvänä kakkosena oli keihäänheitto. Vuonna -94 Heino hyppäsi 16-vuotiaiden sarjassa 180 ja heitti 600 gramman keihästä 57, 84. Tuloksilla oltaisiin korkealla nykyisinkin Suomen tilastoissa. Tosin keihästulos ei ole suoraan verrannollinen, sillä nykyisin 16-vuotiaat heittävät 700 gramman keihästä.
– Usein on ollut mielessä ryhtyä harjoittelemaan taas yleisurheilua. Nyt tarjoutui siihen hyvä tilaisuus, Heino sanoo ja kehuu nauttineensa harjoittelusta yleisurheilukoulussa – yli 20 vuoden tauon jälkeen.
– Miehiä vain olisi saanut olla enemmän mukana.
Jokamiehen 7-otteluun, jossa kilpaillaan naisten 7-ottelun lajeissa naisten välineillä, hän on osallistunut jo useampana vuonna. Tänä vuonna osakilpailut järjestetään jälleen Kangasalla ja Tampereella.
– Aitajuoksu on pahin, kun sitä ei nuorena tullut harrastettua. Onneksi se on ottelun ensimmäisenä, niin saa sen heti alta pois.
Valtin yleisurheilukoulun haasteottelun 60 metrin aitajuoksusta Heino poimi hyvät puolet:
– Aitavälit menivät sentään kolmella askeleella.
Haasteottelussa Heinon vahvuudet tulivat hyvin esille. Korkeudessa ylittyi 150 ja 600 gramman keihäs lensi 46,50. Suorituksista näki, että ennenkin on lajeja harrastettu.
Aija Mansikka
