Mennään Metsäkansaan

Metsäkansa on noin 350 asukkaan kylä Valkeakosken ja Akaan välissä. Kylästä kehutaan olevan 15 minuutin ajomatka Valkeakosken keskustaan. Sama matka sieltä on Akaankin keskustaan Toijalaan, jossa sijaitsee jopa rautatieasema. Metsäkansalla on hurja lähihistoria. Punaiset polttivat koko kylän Pietolan taloa lukuun ottamatta perääntyessään Tampereelta 1918. Muutakin tapahtui. On mielenkiintoista nähdä, kuinka kylässä tämä järkyttävä asia käsitellään 2018. Tähän asti tapahtumista on miltei vaiettu.

Metsäkansan juuri ilmestynyt kyläyhdistyksen lehti kertoo elinvoimaisesta kylästä, jossa talkoohengen voimin tehdään kaikenlaista. Kun Valkeakosken kaupunki lopetti uimarannan ylläpidon, tehtiin paikasta veneiden vesillelaskupaikka. Kylälehden pääkirjoituksen mukaan uimarannasta luovuttiin Valkeakosken heikon taloustilanteen vuoksi. Jos näin on, on se uutinen.

Kylän kirkon historia on mielenkiintoinen. Metsäkansassa syntynyt Suomen kenkä- ja nahkateollisuuden uranuutaja, vuorineuvos Emil Aaltonen lahjoitti kirkon, mutta kyläläiset hankkivat rakennuspuut, hiekan ja perustuksen kivet. Ensimmäinen jumalanpalvelus kauniissa kirkossa pidettiin 12. maaliskuuta 1939. Kirkkohankkeen pisti alulle Metsäkansan-Rantoon Rukoushuoneyhdistys, joka halusi ainakin rukoushuoneen Pohjois-Sääksmäelle. Metsäkansa kuului vuonna 1973 Valkeakoskeen liitettyyn Sääksmäen kuntaan. Mielenkiintoista asiassa on, että Vanajavesi ja naapurikunnat Toijala ja Valkeakoski erottivat kylän kuntakeskuksestaan, joka sijaitsi Sääksmäen kirkolla.

Vuoden 2015 remontissa maalattiin kirkkosali ja uusittiin salin sähköt. Myös keittiö uusittiin ja kirkkoon tehtiin invaluiska. Emil Aaltonen lahjoitti kirkkoon 1950 vielä kellotkin, jotka kutsuvat väkeä seuraavan kerran jumalanpalvelukseen 26. kesäkuuta.

Rakentaminen on voimakkainta Etelä-Pirkanmaan taajamissa. Kylmäkosken kunnan liittyessä Akaaseen kipuiltiin kovasti, saako Kylmäkosken kyliin enää rakentaa mitään. Metsäkansassa on voimassa Kärjenniemen-Mesäkansan osayleiskaava. Kaavan mukaan kylään on mahdollista rakentaa entisen aseman paikalle ympäristöä haittaamatonta teollisuutta ja omakotitaloja Tapiolan läheisyyteen ja Toijalantien varteen. Rakentamaan päästään erillisin suunnittelutarveratkaisuin. Valkeakosken kaupunki kaavoittaa pääasiassa omistamiaan alueita ja Metsäkansasta puuttuu asemakaavakin. Kylästä puuttuu myös kunnallistekniikka, koska kylälehden mukaan maanomistajat eivät ole olleet asiassa aktiivisia. Metsäkansan kehittyminen on kyläläisten omissa käsissä, Valkeakosken intressit ovat muualla.

Kylmäkoski-seura halua herättää eloa toimialueensa kyliin kierrättämättä Kuuman kiven heitto-tapahtumaa. Viime lauantaina tapahtuma järjestettiin onnistuneesti Savikosken myllyllä. Näyttää vahvasti siltä, että ilman kotiseutuinnostusta, kotiseutuyhdistyksiä ja kyläyhdistyksiä – aktiivisia ihmisiä – kylät näivettyvät, vaikka olisivat hyvienkin yhteyksien lähellä.

Julkinen tuki kyliin on vähäistä ja tulevaisuudessa vielä vähäisempää. Toisaalta jos oikein toimitaan, voi sote- ja maakuntauudistuksesta jäljelle jäänyt elinvoimaansa etsivä kunta hyvinkin löytää kylät voimavarakseen. Metsäkansankin kylälehdessä esitellään kylään muuttanut pariskunta Jonne ja Marika Niemelä. Mikään ei kuulemma voita maaseudun rauhaa. Marika on kotoisin Kylmäkoskelta ja Jonne Metsäkansasta.

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?