Pääsin testaamaan harrastusta nimeltä taekwondo. Tämä on itsepuolustuslaji, jossa lyödään ja potkitaan. Kuten monissa muissakin harrastuksissa, aluksi lämmitellään.
Polvennosto ja viivajuoksu sujuu kaikilta mutkitta. Sitten vielä punnerrukset. Ohjaaja vitsailee, että aikuiset tekevät kymmenen punnerrusta ja lapset viisikymmentä. Toisinpäin minulle, kiitos!
Alkulämmittelyn jälkeen ryhmä jaetaan pareihin, ja toinen parista ottaa “lätkän”. Se on vähän niin kuin tikkari, jossa on vino tikku… Nam! Toinen parista potkii ja lyö lätkää ohjeiden mukaan. En minä niin korkealle potkaissut kuin parini, mutta kyllä minä sentään jotenkin.
Taekwondo on alunperin korealainen laji, joten joskus myös harjoituksissa puhutaan koreaa. Myös eri liikkeiden nimet ovat koreaksi. Esimerkiksi Miro Chagi tarkoittaa työntöpotkua, ja Ap Chagi taas etupotkua. Sitten mentiin pohjehippaa. Siinä otetaan otteluasento, ja liikutaan niin, ettei toinen saa kosketettua sinua pohkeeseen.
Sitten venytellään! Opin uuden venytysliikkeen, eli toinen jalka suoraksi ja toinen nostetaan ylös koukussa istualtaan. Tämän on tarkoitus venyttää jalkapöytää. Ja kyllä tuntuu! Sitten venytetään vielä pohkeet ja reidet.
Seuraavaksi on vuorossa puolapuuvenyttely. Siinä toinen parista vetää toisen jalkaa ylös, sitten sivulle, ylös sivulle ja sitten seinää vasten. Pylly seinään, jalat haralleen seinää vasten, ja oman painon avulla venytetään itseään. Liikuntasaliin tullessa mennään mustalle viivalle ja kumarretaan, näin kunnioitetaan harjoitussalia. Näiden harjoitusten jälkeen käteni olivat tulipunaiset. Toivottavasti muilla ei!
Saima Kautto
