Vammaisurheilu on kaikkea muuta kuin diipadaapaa

Ronja Paldanius (vas.), Emmi Koro, Nea Holttinen ja Mona Mantonen pelasivat bocciaa.

Ronja Paldanius (vas.), Emmi Koro, Nea Holttinen ja Mona Mantonen pelasivat bocciaa.

Viialan yhtenäiskoululla vietettiin viime viikon tiistaina Suomen Paralympiakomitean toteuttamaa Para School Day -tapahtumaa, joka oli osa ympäri Suomea kulkevaa Para School Day-kiertuetta. Päivän aikana koulun 5.-9. luokkien oppilaat pääsivät tutustumaan paralympialaisten urheilulajeihin Varalan Urheiluopiston opiskelijoiden johdolla. Koulun oppilaat kokeilivat muun muassa pyörätuolikoripalloa, istumalentopalloa, näkövammaisten juoksua sekä maalipalloa. Koulun oppilaille alustuksen vammaisurheilusta sekä omasta lajistaan maalipallosta piti naisten maajoukkueessa pelaava ja viime vuonna Vuoden Akaalaiseksi valittu Susanna Halme.

Maalipallo on näkövammaisten laji, joka perustuu ääneen. Kaikkien pelaajien silmät on peitetty ja pallon sisällä on kulkusia. Jotta pelaajat kuulisivat pallon liikkeet, on yleisön oltava kisoissa täysin hiljaa.

Helmi Saxberg (vas.) ohjasi Emma Nummista näkövammaisten juoksussa.

Helmi Saxberg (vas.) ohjasi Emma Nummista näkövammaisten juoksussa.

– Suomessa pelataan melko paljon maalipalloa, meillä on miesten ja naisten maajoukkueet sekä aika iso Suomen sarja. Miehet ovat tänä vuonna menossa Rion paralympialaisiin ja me naiset pelaamme muita turnauksia. Meillä jäi Rion paikka kiinni tolppaan heitetystä rangaistusheitosta viime kesänä, kahdet arvokisat käynyt Halme sanoo.

Halme kertoo maalipalloharjoitusten lisäksi treenaavansa myös kuntosalilla sekä lenkkeilemällä. Koska maalipallo on räjähtävä laji, vaatii harjoittelu myös paljon intervallitreeniä ja spurtteja.

Maalipallossa pelaajien silmät sidotaan.

Maalipallossa pelaajien silmät sidotaan.

– Käyn lenkillä oppaan kanssa siten, että molemmat pidämme kiinni hikinauhasta tai jostakin muusta lenkistä. Tutuissa maastoissa olen kyllä juossut yksinkin, Halme toteaa.

Halmeen mukaan maalipallo on vauhdikas laji, jossa tulee paljon tilanteita. Myös loukkaantumisia tapahtuu jonkin verran.

– Itselläni on kova kilpailuvietti, ja melkeinpä mitä tahansa alan harrastamaan, haluan myös kilpailla siinä. Urheilu viehättää minua siksi, että se on tavoitteellista toimintaa, Halme kertoo.

Vammaisurheilun haasteeksi Halme mainitsee sen, että urheilijat ovat usein Halme mainitsee sen, että urheilijat ovat usein riippuvaisia avustajien läsnäolosta. Myös suuren yleisön heikko tietämys vammaisurheilusta aiheuttaa omat hankaluutensa.

Maalipallo perustuu ääneen. Pallon sisällä on kulkusia, joiden perusteella pelaajat päättelevät pallon sijainnin.

Maalipallo perustuu ääneen. Pallon sisällä on kulkusia, joiden perusteella pelaajat päättelevät pallon sijainnin.

– Esimerkiksi maalipalloon on vaikea saada sponsoreita ja harjoitteluvuoroja, koska lajista ei juuri tiedetä. Monet ajattelevat, että mitähän diipadaapaa tuokin on, ja mahtaako se olla oikeaa urheilua lainkaan, Halme toteaa.

Halmeen mukaan vammaisurheilu on aivan samanlaista urheilua, treenaamista ja valmistautumista kisoihin kuin mikä tahansa muu urheilu. Hänelle itselleen ei ole tullut motivaatio-ongelmia urheilun suhteen näkövammansa vuoksi.

– Miksi ihmeessä en urheilisi, kun kerran pystyn siihen, Halme miettii.

On vaikeaa kulkea silmät sidottuina

Kira Forsblomin mielestä pyörätuolista korin heittäminen on vaikeampaa kuin seisaaltaan.

Kira Forsblomin mielestä pyörätuolista korin heittäminen on vaikeampaa kuin seisaaltaan.

Pyörätuolikoripalloa testaava Kira Forsblom kertoo lajin tuntuneen alkuun hankalalta.

– Ei se sitten enää ollut vaikeaa kun oli vähän aikaa kokeillut. Jotenkin pystyn jo tätä tuoliakin hallitsemaan. Korien heittäminen istualtaan on kyllä vaikeampaa kuin seisaaltaan, Kira kertoo.

Tanssia ja lentopalloa harrastava Kira kokeili istumalentopalloa ennen pyörätuolikoripalloon siirtymistään.

– Istumalentopallo oli vähän helpompaa eikä niin vauhdikasta kuin tavallinen lentopallo, Kira miettii.

Emma Numminen ja Helmi Saxberg kokeilivat näkövammaisten juoksua. Emman silmät oli sidottu ja Helmi ohjasi hänen kulkuaan Helmin pyörätuoliin sidotun lenkin avulla.

– Oli tosi vaikeaa kulkea silmät sidottuina. Sokean elämä on varmasti aika hankalaa, Emma pohtii.

Helmi on Emman kanssa samaa mieltä, mutta hän uskoo, että syntymästään asti sokean elämä ei välttämättä ole niin vaikeaa kuin myöhemmällä iällä sokeutuneen.

– Siinä on varmasti paljon totuttelua, jos on vasta ihan äsken tullut sokeaksi, Helmi tuumii.

Istumakoripallo sujui Tomi Korpelalta ja Kira Forsblomilta.

Istumakoripallo sujui Tomi Korpelalta ja Kira Forsblomilta.

Eero Vilen, Aaro Setälä, Miko Voutilainen, Sanni Pussinen ja Neea Suhonen pelasivat istumalentopalloa.

Eero Vilen, Aaro Setälä, Miko Voutilainen, Sanni Pussinen ja Neea Suhonen pelasivat istumalentopalloa.

Eero Vilen, Aaro Setälä, Miko Voutilainen, Sanni Pussinen ja Neea Suhonen kokeilivat istumalentopalloa.

Eero Vilen, Aaro Setälä, Miko Voutilainen, Sanni Pussinen ja Neea Suhonen kokeilivat istumalentopalloa.

Juuso Rantanen, Susanna Halme ja Piritta Turunen esittelivät oppilaille Para School Dayn kulkua.

Juuso Rantanen, Susanna Halme ja Piritta Turunen esittelivät oppilaille Para School Dayn kulkua.

Juuso Rantanen, Susanna Halme ja Piritta Turunen kertoivat oppilaille Para School Daysta.

Juuso Rantanen, Susanna Halme ja Piritta Turunen kertoivat oppilaille Para School Daysta.

 

Kira Forsblomin mielestä pyörätuolikoripallo tuntui alkuun hankalalta.

Kira Forsblomin mielestä pyörätuolikoripallo tuntui alkuun hankalalta.

Ronja Paldanius ja Emmi Koro testasivat bocciaa.

Ronja Paldanius ja Emmi Koro testasivat bocciaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?