Tero Mäki lomauttaisi tarvittaessa lisää henkilöstöä

Akaan perussuomalaisten puheenjohtaja Tero Mäki on saanut hoitaa pestiään kaksi edellistä nelivuotiskautta ilman kilpailua. Muita kandidaatteja ei alkaneelle kaudellekaan ilmaantunut, joten Mäki aloitti juuri kolmannen paikallispoliittisen olympiadinsa.

– Olen aina vaan kiittänyt luottamuksesta. Eläkeläisillä olisi varmaan enemmän aikaa, mutta eipä meillä paljon asioita ole. Kun on vain yksi valtuutettu, ei ole valtuustoryhmäjuttuja.

Puolueen vaaliohjelman lisäksi Tero Mäki mainitsee kaksi tavoitetta, jotka hänellä oli vuonna 2013 alkaneelle valtuustokaudelle. Ne olivat vaaliliitto keskustan, kristillisten ja Muutos 2011:n kanssa sekä kyläkoulujen säilyttäminen.

Vaaliliitto toteutui, ja kuntavaaleissa perussuomalaisista pääsivät Akaan valtuustoon jatkamaan Marita Markkula sekä uusina Risto Kajanto ja Henri Palm. Markkula (236 ääntä) ja Kajanto (187) kuuluivat kaupungin ääniharaviin, ja Tero Mäen mukaan ilman vaaliliittoa paikkoja olisi saatu neljä. Mäki itse pääsi 46 äänellä varavaltuutetuksi ja sittemmin henkilöstöjaostoon sekä kaupunginhallituksen varajäseneksi.

Kajanto tai Palm istuisi nyt hallituksessa

Valtuustossa kimppa keskustan ja kristillisten kanssa on pysynyt, mutta perussuomalaisten oma ryhmä hajosi reilun vuoden ikäisenä. Huhtikuussa 2014 valtuutetut Kajanto ja Palm ilmoittivat Akaan kaupungille eronneensa sekä Perussuomalaisesta puolueesta että Akaan paikallisyhdistyksestä ja perustaneensa oman Akaan Aktiivisten Sitoutumattomien valtuustoryhmän.

– Heistä ei ole kuulunut sen jälkeen, toteaa Tero Mäki ja kertoo näkemyksensä kaksikon lähdön syistä.

– Eduskuntavaaliasettelu oli pettymys, ja se aiheutti jakautumisen. Akaasta ei ollut persujen ehdokasta, vaan nähtiin, että on mahdollisuus saada Etelä-Pirkanmaalta Valkeakosken Mikko Nurmo läpi. Kajannon ja Palmin mielestä olisi pitänyt saada omasta porukasta ehdokas. Heistä jompikumpi olisi halunnut olla ehdolla.

Kun kaksi kolmesta valtuutetusta lähti, perussuomalaisten vaikutusvalta väheni.

– Nyt ollaan niin pieni porukka, että me olemme hyvin hiljaa ja opiskelemme. Mutta ydinporukka on pysynyt ja kasvanut mukana, puheenjohtaja Mäki toteaa.

Kuntavaaliliiton peruina Akaan perussuomalaisilla on vuoden 2015 alusta ollut poikkeuksellinen edustus kaupunginhallituksessa. Paikkoja 11 hengen hallituksessa on kaksi kertaa enemmän kuin 43-jäsenisessä valtuustossa, kun Marita Markkula sai seurakseen varavaltuutettu Tapio Kivistön.

Keskustapuolueella valtuutettuja on kuusi mutta hallituspaikkoja vain yksi. Tero Mäen mukaan tämä johtuu siitä, että ennalta sovitusta paikkajaosta pidettiin kiinni, vaikka perussuomalaisten rivit olivatkin harvenneet. Jos paikkajako olisi ennallaan, olisi myös kaupunginhallituksessa eri ihmisiä.

– Kajanto ja Palm olisivat olleet etuoikeutettuja, ja jompikumpi olisi ilman muuta kaupunginhallituksessa.

Mäki oli eri mieltä maakaupoista

Tero Mäen mukaan Marita Markkula ja Tapio Kivistö ovat olleet aktiivisia hallituksessa. Valtuustossa jokainen vastaa omista puheistaan, mutta kahdessa asiassa Mäki olisi itse päättänyt toisin kuin Markkula.

– Etuosto-oikeuden käyttöä tonttimaahan Viialassa pidin sosialisointina. Siihen en olisi lähtenyt. Toinen oli myös Viialassa, kun vanhan pappilan tonttivuokraa korotettiin. Tämmöinen ei minun mielestäni ole kohtuullista. Mutta Marita on siellä, enkä minä lähde neuvomaan.

Yhä meneillään olevan ja loppupäästä venyvän vaalikauden tavoitteista toinen ei täyttynyt. Aseman koulu lakkautettiin 1. elokuuta 2014.

– Se on aika rajallista, mitä voi pienenä ryhmänä tehdä, mutta aina täytyy tuoda eriävä mielipide ilmi, kun sellainen on.

Vuoden 2017 kuntavaaleihin on Akaan perussuomalaisissa jo säästetty rahaa, ja puheenjohtajan mukaan kaikki nykyiset luottamushenkilöt aikovat olla ehdolla, mikäli asuvat edelleen paikkakunnalla. Paikallinen jäsenhankinta ei ole ollut Mäen mukaan kovin aktiivista, ja etenkin perussuomalaisille naisille olisi hänen mukaansa töitä.

Koko maan kannatuskyselyissä perussuomalaiset ovat valuneet vauhdilla, mutta tämä ei Akaan paikallispomoa huolestuta.

– Gallupit ovat gallupeja. Olen huomannut, että hallitusvastuu on uusi tilanne, ja monelle ei ole vielä auennut, että kompromisseja joudutaan tekemään. Ne, jotka ovat eniten pitäneet ääntä, eivät ole meitä koskaan äänestäneetkään. Kyllä se pohja siellä on ja pysyy.

Kaikkia säästöjä kannatetaan

Puheenjohtajansa Tero Mäen mukaan Akaan perussuomalaiset ovat vahvasti kaikkien Akaan kaupungin talouden tasapainottamispakettiin kuuluvien säästöjen, leikkausten ja karsintojen takana.

– Kaikki ovat tarpeellisia. On yritettävä tehdä selväksi, että nyt on huono tilanne, ja veroja ei meidän mielestä pitäisi korottaa. Siinä olemme yksimielisiä.

Jos nykyinen säästökuuri ei riitä, Mäellä on vaihtoehtoja lisätoimiin.

– Lomautukset ovat helppo säästötapa. Ne kuulostavat pahalta, mutta niillä säästää äkkiä, jos ei haluta tai voida irtisanoa.

Mitä kaupungin toimintatapaan tulee, Akaa on Tero Mäen mielestä päätöksiä tehdessään pohtinut välillä liikaa mahdollisia tulevia yhteistyökuvioita.

– Ei meidän pidä jossitella. Täytyy päättää tämän päivän tilanteen mukaan. Tähän liittyen sote-tilanne on niin auki, että sitä on turha ennakoida.

Kaikki terveyspalvelut ja ison osan sosiaalipalveluista kattonsa alle keräävän Akaan hyvinvointikeskuksen rakentamista pitää sitäkin Mäen mielestä pohtia hetkeen tarttuen.

– Ei pidä ennakoida, että nyt se pitää äkkiä rakentaa, koska muuten sote-alue vie sen vielä kauemmas. Se ei voi olla peruste sille, että tehdään hyvinvointikeskus.

Omakin työpaikka hyötyy sijainnista

Tero Mäki on asunut Toijalassa kymmenen vuotta, siitä saakka kun tuli töihin Elematicille. Myynti-insinööri on viihtynyt työssään, josta vuodet 2008–2009 menivät Saksan-komennuksella.

– Olen nähnyt monenlaisia työpaikkoja, ja Elematic on kyllä loistava, mies sanoo.

Globaaleilla markkinoilla toimiva yritys on pitänyt pääkonttorinsa Akaassa ja keskitti viime vuonna tehdastoimintojaan Akaan kaupungilta vuokrattuun tuliterään halliin. Paikka on Mäen mielestä mainio.

– Uusi halli on maailmanluokan halli, ja näinkin ison firman on tässä hyvä toimia. Meillä käy ulkomaalaisia vieraita joka viikko, ja Helsinki on niin lähellä, että kaikki pystytään hoitamaan.

Akaan kannattaa Tero Mäen mielestä lunastaa paikkansa Helsinki–Tampere-kasvukäytävällä maltillisesti toimien.

– Jos rakennuttajat näkevät, että tänne on tarpeen rakentaa vapaarahoitteisia kerrostaloja, niin ne ovat tervetulleita. Jos tulee strategia, että ruvetaan tekemään tästä vireätä uutta Lempäälää, jossa rakennetaan paljon, niin mikä ettei. Lempäälästä voisi kyllä ottaa mallia. Siellä on hoidettu asiat hienosti.

Takavuosina Akaassa suunniteltiin myös kuntaliitoksia Urjalan ja Valkeakosken kanssa, mutta Mäen mielestä se oli huono vaihtoehto.

– Kyllä kasvusuunnat ja kaavoitukset menevät juuri toiseen suuntaan.

Akaan Seudun taannoisessa 100-vuotisjuhlaseminaarissa junan ja auton tuomat päivävieraat Osmo Soininvaaraa myöten kehuivat Akaan mahdollisuuksia. Tero Mäki tietääkin monien uusien kollegoiden muuttaneen Toijalaan, eivätkä nämä näe mitään syytä asua Tampereella.

Seminaarissa nousi esiin myös joidenkin täällä syntyneiden ja aina asuneiden kapeakatseisuus. Myös Mäki on sitä mieltä, että kauempaa näkee paremmin.

– Mitä tulee paikallisten asenteisiin, niin avartaahan matkailu, mutta enemmän vaikuttaa ulkomaankomennus. Kun asuu vähän aikaa ulkomailla, osaa arvostaa sitä, miten asiat toimivat koko Suomen mittakaavassa. Täällä voisi olla opetettavaa siinä, miten asiat toimivat ilman korruptioita tai mafiaa, jotka muualla ovat ihan itsestäänselvyys.

Vastaanottokeskus ja valmistava opetus ihmetyttävät

Puheenjohtaja Tero Mäen mukaan Akaan perussuomalaisille ajankohtaisiin ihmetyksen aiheisiin kuuluu Akaan asemakaava sillä alueella, jolla toimii Toijalan vastaanottokeskus.

– Onkohan vastaanottokeskustoiminta asuinkerrostalossa kaavamääräysten mukaista toimintaa? Mäki kertoo porukan aprikoineen.

Toinen ihmetyksen aihe on Mäen mukaan valmistava opetus, jota Akaan kaupunki järjestää turvapaikanhakijaperheiden noin kymmenelle alakouluikäiselle lapselle.

– Perusopetuslain mukaan kunnalla ei ole velvollisuutta valmistavan opetuksen järjestämiseen. Eli mitä tahansa palveluja täällä Akaassa suunnataan yli lain vaatiman minimitason, niin nämä asiat PS pyrkii viemään äänestyksiin. Ketkä sitä ajavat, heillä on siitä poliittinen vastuu, eli jos tällaisia tulee, niin saavat sitten kuntalaisille selittää, miksi heiltä leikataan mutta turvapaikanhakijoille rahaa riittää, Mäki sanoo.

Akaan sivistysjohtajan Jukka Oksan mukaan valmistavan opetuksen kuluja ovat tällä hetkellä opettajan palkka ja ohjaajan palkka. Myös joitain oppimateriaaleja on hankittu.

Valmistavan opetuksen antaminen rahoitetaan oppilaskohtaisella valtionosuudella, eli kaupungille kuluja ei tule.

– Valmistavan opetuksen lisä on sen verran hyvä, että se kattaa kahden ihmisen palkkakustannukset ihan hyvin. Mutta ei se kunnalle voittoa tuttava bisnes ole, Oksa kertoo.