Akaan Seudun 100-vuotisjuhlaseminaarissa puhuneen Akaan elinkeinopäällikkö Kristiina Salon mukaan Akaa on monelle paikkakuntana edelleen tuntematon. Vaikka Akaa on vanha ja perinteikäs nimi ja tuttu ristisanoista, se ei tee kaupungista tunnettua.
– Kun sanoo olevansa Akaasta, pitää selittää, missä se on ja luetella litania Toijala, Viiala ja Kylmäkoski, Salo totesi.
Salon mukaan kolmesta kunnasta syntyneen Akaan syvin olemus hakee vielä muotoaan. Siihen kuuluvat Salon mielestä ainakin moottoritie, rautatie ja vesistö.
– Olemme myös hunajapääkaupunki, joka on ainutlaatuista ja josta olemme ylpeitä. Se on jotain, mitä muut eivät ole. Mutta voimmeko rakentaa meidän imagomme tai hengen sen varaan, siitä en ole ihan varma, Salo mietti.
Akaa-kyltit saatava teiden varsille
Elinkeinopäällikön mukaan Akaaseen johtaville teille olisi ehdottomasti saatava Akaa-tiekyltit, jotta paikkakuntaa tuntematonkin löytäisi kaupunkiin. Salon mukaan tällä hetkellä teiden varsilta ei löydy yhtään tiekylttiä, joka osoittaisi Akaaseen.
– Kyltit on saatava, koska Akaaseen ei voi osata, jos teillä on ainoastaan kunnan rajakyltit. Tämä on suuri ja merkityksellinen asia Akaan kannalta. Kyltit maksavat, mutta mitä se maksaa Akaalle, jos kylttejä ei ole, Salo huomautti.
Salon mukaan kylttiasia olisi helppo ratkaista, kunhan tartutaan toimeen asian pyörittelyn sijaan. Akaa pitäisi Salon mukaan lukea myös myös rautatieasemalla.
Tuntematon Akaa tuli ilmi myös elinkeinopäällikön vuodenvaihteessa tekemässä markkinointitutkimuksessa keskisuomalaisiin kasvuyrityksiin. Ajatuksena oli herätellä yritysten kiinnostusta sijoittua etelämmäksi. Yli puolet vastanneista yritysjohtajista ei tuntenut Akaata tai tiennyt, missä se sijaitsee. Salon mukaan on luonnollista, että paikkakunta mielletään huonoksi sijoittumispaikaksi, jos sen sijaintia ei tiedetä.
– Ostaisitteko te tontin eurolla Leppäjärveltä tietämättä, missä se on? Onneksi meillä on mahdollisuus parantaa tunnettavuutta.
Akaaseen muuttaneet tyytyväisiä
Yhteisen Akaan rakentamista, rohkeita toimenpiteitä ja siirtymistä puheista tekoihin peräänkuuluttanut elinkeinopäällikkö Kristiina Salo toivoi akaalaisten kulkevan rinta rottingilla ja olevan ylpeitä kaupungistaan, josta löytyy paljon hyvää. Salon mukaan sitä on muun muassa vireä elinkeinoelämä, peruspalvelut, hyvät yhteydet, maaseutumaisuus, sijainti kasvukäytävällä Helsingin ja Tampereen välissä sekä lähellä yliopistokaupunki Tamperetta, minkä ansiosta tarjolla on osaavia työntekijöitä. Salo muistutti, että Akaaseen muuttaa vuosittain myös noin 800 uutta asukasta.
– Tuntuu, että syntyperäiset akaalaiset ovat monta kertaa turhan kriittisiä. Pitäisi käydä kääntymässä muualla ja tulla takaisin. Muuttajat ovat todella tyytyväisiä Akaan palveluihin ja ympäristöön. Akaassa elämässä jää aikaa muuhunkin kuin matkustamiseen ja palveluiden hakemiseen ympäri kaupunkia. Kaikki on täällä suhteellisen lähellä.
Viimeisimmät kommentit