Jalkapalloseurat rakentavat tekonurmikentän Akaaseen

Akaa saa tekonurmikentän, jonka seurat rakentavat. Hanketta pohtimassa Toijalan Pallon varapuheenjohtaja Brita Salminen (vas.), puheenjohtaja Niko Sulin, kenttähankkeen puheenjohtaja Jarmo Kuusisto, Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen, Viialan Peli-Veikkojen puheenjohtaja Kari Salin ja valmentaja Rauli Salin.

Kylmäkosken Veikoista, Toijalan Pallo -49:stä ja Viialan Peli-Veikoista koottu työryhmä rakentaa tekonurmen eli jalkapallonurmen Akaaseen. Paikaksi työryhmä ehdottaa Akaan kaupungille kenttää Toijalan yhteiskoulun vieressä tai Viialan yhtenäiskoulun läheisyydessä. Lopullinen paikka varmistuu, kun kaupungin maaperätutkimukset on tehty.

Maanrakennus- ja varustelutöineen lähes 350 000 euron hanketta on valmisteltu neljässä seurojen jäsenistä kootussa työryhmässä. Hanketta vetää Toijalan Pallon riveissä pelannut urheilun taustavaikuttaja Jarmo Kuusisto.

– Mitään päätöksiä ei kaupungin taholta ole vielä olemassa, mutta neuvottelut teknisen toimen kanssa ovat edenneet rakentavasti. Tämä hanke on hyvin merkittävä Akaan identiteetin kannalta. Näytämme vahvasti esimerkkiä, että seurat pystyvät toimimaan yhdessä, kertoo Kuusisto.

– Neuvotteluissa ilmeni selvästi, että kaupungin omaksi hankkeeksi tätä ei lähivuosina tulla saamaan. Tekninen johtaja Antti Kemi väläytti tällaista mahdollisuutta, johon olemme nyt tarttuneet, jatkaa Toijalan Pallon puheenjohtaja Niko Sulin.

Yhdistys tai yhtiö rakentaa

Jalkapalloseurojen piakkoin perustama yhdistys tai osakeyhtiö vuokraa alueen ja rakentaa sille lajin vaatimukset täyttävän kentän. Tekonurmeton Akaa on kokoluokassaan harvinaisuus, sillä lähialueillakin vain 30 000 asukkaan Kangasala on samassa tilanteessa.

– Tarkoitus on nostaa jalkapallo kaupungissa aivan uudelle tasolle. Ne kaupungit, joihin jalkapallonurmi on tehty, ovat saaneet seuroihin jalkapallobuumin. Kentät ovat keskeisessä osassa tämän lajin kasvussa, miettii Jarmo Kuusisto.

Akaan nykyiset nurmikentät kestävät jalkapallon pelaamista noin 15 tuntia viikossa. Jalkapallonurmi mahdollistaa teoriassa pelaamisen vaikka vuorokauden ympäri viikon jokaisena päivänä.

Rakentamaan on tarkoitus päästä vuoden 2016 aikana niin, että uudella kentällä pelattaisiin kesällä 2017.

Nyt tehdään perusliikuntapaikkaa

Uuden kentän rakentaminen Akaaseen ei ole mikä tahansa projekti. Hanketta Akaassa viime viikolla esitellyt Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen kuvasi alkavaa projektia vaativaksi ja tarkaksi. Vaikka jalkapalloseurat ovatkin hankkeeseen sitoutuneet, mukaan tarvitaan muitakin, ja ennen kaikkea tarvitaan rahaa.

– Tällä hetkellä Suomessa on noin 370 kenttää, ja joka vuosi rakennetaan 25–30 uutta. Kyseessä on perusliikuntapaikka, jolla voidaan pelata muutakin kuin jalkapalloa. Kenttä suositellaan rakennettavaksi koulujen viereen, koska se on ilman muuta koulujen liikuntapaikka. Rahoituksen järjestymisen kannalta on erittäin tärkeää, miten kenttä palvelee ympäröivää yhteisöä. Teidän molemmat paikat ovat erittäin hyviä, kertoo Auvinen.

Palloliitto ehti myöntää Akaalle jo avustuksen Kylmäkosken kenttähankkeeseen, mutta sitä ei toteutettu. Tero Auvisen mielestä paras paikka keinonurmikentälle on paikka, jonka pohja on jo kunnossa, huolto- ja sosiaalitilat löytyvät läheltä ja jopa valaistus on paikallaan.

– Kentän pohjan kanssa kannattaa olla tarkkana, koska siihen on turha uhrata enemmän kuin itse kenttään. Keinonurmi maksaa asennettuna 24 euroa per neliö. Kokonaisuutena puhutaan vain noin 200 000 euron hankkeesta. Maata ei tässä tapauksessa kannata lähteä louhimaan.

Kentän on oltava käytössä vähintään 55 tuntia viikossa, ja se ei täyty ilman päiväkäyttöä. Koulujen läheisyys on näin ehdoton.

– Kentällä on oltava myös valot, mikä mahdollistaa kentän käytön hyvin myöhään syksyyn, ja jääkenttänä talvella. Talvella tekonurmikenttä voidaan esimerkiksi suolalla sulattaa käyttöön viiden asteen pakkasessa.

Jos kentälle asennetaan suosituksen mukainen led-valaistus, kustannukset tästä ovat jo noin 75 000 euroa.

Varsinaisen pelikentän ulkopuolella on oltava myös ohjeiden vaatimat turva-alueet ja aita. Maalejakaan ei kannata tehdä itse.

Rahaa hankitaan tehokkaasti

Akaan kenttä rakennetaan kaiken sen tuen turvin, mitä seurat eri lähteistä irti saavat. Palloliitto on mukana oman avustusohjelmansa kautta. Vuodesta 2005 lähtien on tukea jaettu 10 miljoonaa euroa liikuntapaikkojen rakentamiseen.

– Odotamme Akaan hakemusta. Piiri laittaa hankkeet järjestykseen, mutta jos teillä on jo lähes 500 pelaajaa Akaassa, niin puhutaan tärkeästä hankkeesta. Myös EU-leader-tuki tai valtionapu ovat hyvin mahdollisia, kertoo Auvinen.

Rahaa tullaan hankkimaan myös sponsorisopimuksin ja erilaisin tempauksin. Kentästä ideoidaan muun muassa ostettavaksi neliöitä tietyllä hinnalla. Seurojen sisältä ja yhteistyökumppaneista löytyy myös asiantuntevaa apua rakennusprojektin suunnitteluun ja maanrakennuksen toteutukseen.

– Tarvitsemme tähän kaikki mukaan. Tämä jos mikä on sellainen hanke, joka yhdistää nämä kolme keskusta toisiinsa. Näitä hankkeita on aivan liian vähän, miettii Jarmo Kuusisto.

Akaan uusi jalkapallokenttä valmistuu sopivasti 2017, jolloin vietetään itsenäisen Suomen tasavallan 100-vuotisjuhlavuotta.