Haihunkoski on myös minkkien valtakuntaa

2Minkki 1

Minkki ruokaili Haihunkosken jäällä. Välillä se sähisi ja poistui kauemmas tullessaan häirityksi.

Haihunkoskella Viialassa on monipuolinen eläimistö, ja siellä voi onnistua näkemään myös minkin. Kuvan yksilö oli ruokailemassa joen jään päällä viime viikolla.

Valkeakoskelaisen lintuasiantuntijan Markku Alangon tietojen mukaan Haihunkoskalla on jo pitkään ollut minkkikanta. Eläin on hyvin sopeutuvainen.

Jalannin riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Mikko Peräkivi kertoo, että Akaan minkkikanta on ylipäätään suhteellisen runsas. Pienpedoista minkkiä metsästetään lähes yhtä paljon kuin supikoiraa. Pyyntiä tarvitaan, sillä vieraslajina minkki on uhka monille kotoisille lajeille kuten vesilinnuille.

– Tarkkoja metsästysmääriä ei ole tiedossa, sillä pyynnistä ei pidetä kirjaa. Loukkupyyntiä harrastetaan kuitenkin innokkaasti, Peräkivi selvittää.

Vesistön läheisyys houkuttelee monia minkkejä, koska se tarjoaa niille reilusti syötävää. Haihunkoski asutuksen keskellä ei ole metsästysaluetta, joten se on näille näätäeläimille turvallinen oleilupaikka.

Minkit syövät esimerkiksi  nisäkkäitä kuten myyriä, lintuja, linnunmunia, kaloja sekä hyönteisiä. Ne voivat saada paikallisesti paljon tuhoa aikaan.

–Yksi ainoa minkki voi tuhota esimerkiksi luodon koko lintukannan. Se tekee mielettömästi tuhoa. Minkki tappaa enemmän kuin mitä syö, ja se esimerkiksi rikkoo lintujen munia vaikka ei syö niitä, Markku Alanko kertoo vieraslajin haitoista Suomen luonnolle.

Väriltään luonnossa elävät minkit ovat ruskeita, ja niillä on valkoinen laikku alaleuassa. Naaraat painavat 600–800 grammaa, koiraat jopa kaksi kertaa tämän verran.

Minkkiä esiintyy nykyään koko Suomessa. Kanta on peräisin turkistarhoilta karanneista eläimistä.

2Minkki 2

 

 

 

 

 

 

Talvehtiva joutsen sai ruoka-apua

Haihunkoskelle on jäänyt talvehtimaan joutsen. Sen huonokuntoinen olemus tuli Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen ja Valkeakosken Lintuharrastajien tietoon. VLH:n puheenjohtaja Olli Haukkovaara pyysi apuun tuttaviansa Ami Jaskaria ja Markku Ruonalaa, jotka tiesi joutsenten ystäviksi ja jotka asuvat lähettyvillä.

Lempääläläiselta maanviljelijältä saatiin lahjoituksena 40 kiloa kauraa, jota Jaskari ja Ruonalaovat käyneet antamassa joutsenelle.

– Joutsen näyttää jo paljon parempikuntoiselta kuin aikaisempien kovien pakkasten aikaan, Ami Jaskari iloitsee.

Pitkän linjan lintukonkari Markku Alanko nimeää kolme syytä, miksi joutsen jää talvehtimaan Suomeen eikä liidä etelään.

– Se voi olla vajaakuntoinen eikä siten lentokykyinen. Sillä saattaa olla siivissä vikaa tai sen ravitsemustilanne on heikko. Sillä ei ole riittävästi lihaksistoa lentää etelämmäs.

Toisaalta Suomen kansallislintu laulujoutsen sekä sisarlaji kyhmyjoutsen ovat laiskoja muuttajia.  Ne eivät lennä Perämerta etelämmäs. Jos Suomesta löytyy linnulle sulaa vettä, se jää mielellään tänne talvehtimaan.

Joutsenen saattaa saada jäämään kotimaahan myös se, jos ihmiset ruokkivat sitä kesästä lähtien.

Sopivaa lisäevästä joutsenille – kuten myös esimerkiksi sorsille – on juurikin kaura tai muu vilja. Lintu on kasvissyöjä, joka saa etsittyä itselleen ravintoa korkeintaan metrin korkuisen sulan veden pohjakasvustosta. Talvella ravintoa on niukasti, joten ilman ruokintaa joutsen ei aina selviä Suomen pakkasista.

3joutsen 2

Haihunkoskella majaileva joutsen on saanut tarvitsemaansa ruoka-apua.

3joutsen 1

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?