Suomalais-venäläisessä perheessä yhdistellään juhlaperinteitä

Tanja, hänen äitinsä Lydmila sekä lapset Daniel ja Sofi joitakin vuosia sitten.

Akaassa asuvassa suomalais-venäläisessä perheessä on tehty tietoinen päätös, että joulua vietetään suomalaisittain ja uutta vuotta venäläisittäin. Venäjällä joulun perinteet ovat melko vaatimattomia mutta uusi vuosi sitäkin juhlavampi.

Perheen Tanja-äiti syntyi Neuvostoliitossa. Kristillisen joulun viettäminen ei ateistisessa valtiossakaan ollut kiellettyä.

– Perheeni on ortodoksinen, ja joulu oli meillä hyvin kirkollinen. Jouluna mentiin aina jumalanpalvelukseen keskiyöllä. Kirkonmenoja ei näytetty televisiossa, mutta kyllä joulua sai viettää ihan rauhassa, Tanja kertoo.

Aattona syötiin hiukan tavallista juhlavampi ateria, mutta erityisiä jouluruokia ei Venäjällä Tanjan mukaan ole.
Venäjällä joulua vietetään ortodoksisen kirkon käyttämän juliaanisen kalenterin mukaan. Gregoriaanisen kalenterin mukaan jouluaatto on itänaapurissa 6. tammikuuta.

Uuden vuoden pidot

Joululahjat eivät kuulu perinteisiin Tanjan kotimaassa. Sen sijaan ystäviä, sukulaisia ja jopa työtovereita lahjotaan runsaskätisesti uutena vuotena. Lahjat tuo Pakkasukko kera lapsenlapsensa Lumitytön.

– Työnantajat järjestävät juhlia, joihin osallistuvat myös lapset. Perinteisesti uutena vuotena tarjotaan erilaisia lihoja ja venäläisiä salaatteja. Sampanja kuuluu ruokapöytään olennaisena osana.

Nykyään jouluaatto vietetään Tanjan perheessä supisuomalaisten perinteiden mukaan hautausmaalla käynteineen, saunoineen ja jouluruokineen. Lahjatkin jaetaan jouluna venäläisistä perinteistä poiketen.

Kotimaastaan Tanja on tuonut suvussa kulkevia, vuosikymmeniä vanhoja lasisia koristeita. Niillä on hänelle suuri tunnearvo.

Tanja tuli Suomeen vuonna 2000. Nykyisen miehensä hän oli tavannut viitisen vuotta aikaisemmin opiskellessaan yliopistossa. Mies oli töissä Venäjällä ja halusi opiskella hiukan maan kieltä.
Pariskunnalla on kaksi lasta, Daniel ja Sofi. Venäläinen kulttuuri ei näy kovasti kodin sisustuksessa, mutta lapset osaavat jonkin verran venäjää ja katsovat sikäläisiä televisiokanavia.
Tanjan sukulaisia perhe käy tervehtimässä Venäjällä neljästä viiteen kertaa vuodessa.

Perheen sukunimeä ei kerrota jutussa Tanjan miehen työn arkaluontoisuuden vuoksi.askätisesti uutena vuotena.

Sofi ja Daniel joulupukin sylissä.

Suvussa vuosikymmeniä olleet lasiset koristeet ovat rakkaita Tanjalle.

Jouluna kynttilä palaa usein tässä lyhdyssä.