Roininen ja Andersson jättivät eriävän mielipiteen

Lautakunta esittää Hyvinvointikeskuksen perustamista

Alustavien suunnitelmien mukaan osaksi Hyvinvointikeskusta peruskorjattu Toijalan terveysasema voisi näyttää tältä.

Alustavien suunnitelmien mukaan osaksi Hyvinvointikeskusta peruskorjattu Toijalan terveysasema voisi näyttää tältä.

Akaan tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja valtuustolle Hyvinvointikeskuksen perustamista Toijalan terveysaseman ja entisen Hakalehdon vanhainkodin tiloihin. Tiloja peruskorjattaisiin, ja Hakalehtoa myös laajennettaisiin. Töiden kustannusarvio on 5,8 miljoonaa euroa. Hakalehto on valmistunut vuonna 1971 ja Toijalan terveysasema 1980-luvun alussa.

Hyvinvointikeskuksessa toimisivat lääkärin vastaanoton lisäksi laboratorio, röntgen, fysioterapia ja hammashuolto. Lisäksi tiloihin siirtyisivät ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, perhepalvelukeskus sekä perusturvatoimen hallinto. Viialan ja Kylmäkosken terveysasemat lakkautettaisiin, ja Toijalan vuodeosasto siirtyisi Valkeakoskelle.

Teknisessä lautakunnassa Saija Roininen (sd), Aki Andersson (ps) ja Jussi Uimi (sd) olivat sitä mieltä, että asia olisi pitänyt jättää pöydälle. Muut jäsenet kannattivat asian käsittelyä, ja äänin 3–7 tekninen johtaja Antti Kemin esitys hankesuunnitelman hyväksymisestä eteni kaupunginhallitukseen.

Roininen kaipasi lisää tietoa ja aikaa

Saija Roininen ja Aki Andersson jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen. Roininen perustelee kantaansa tietojen puutteella ja Hakalehdon kunnolla.

– Useampi meistä kysyi kokouksessa Antti Kemiltä erilaisia tietoja, mutta hän sanoi, että ne ovat jossain. En voi päättää asiasta niin. Kokous pitää valmistella niin, että siellä on kaikki nähtävillä, Roininen sanoo.

– Kun sanottiin, että asialla on kiire, minä sanoin, että voimmehan me pitää viikon päästä ylimääräisen kokouksen, että saadaan lisää tietoa. Mutta äänestys meni nyt näin.

Sekä kolmeen entisen Hakalehdon vanhaninkodin osastoon että nykyiseen Toijalan tervysaseman rakennukseen on havainnekuvassa piirretty aumakatot.

Sekä kolmeen entisen Hakalehdon vanhainkodin osastoon että nykyiseen Toijalan terveysaseman rakennukseen on havainnekuvassa piirretty aumakatot.

Roininen ihmettelee myös suunnitelmaa ottaa Hakalehdon tilat käyttöön.

– Kaksi kertaa on päätetty, että se on käyttökelvoton talo, mutta jostain kumman syystä se tupsahtelee esiin. En halua ottaa vastuuta siitä, että sinne sijoitetaan iso määrä kaupungin työntekijöitä, ja olemme vastuussa heidän terveydestään. Eihän se paljon auta remontissa, jos uusitaan ulkokuori, mutta jätetään sisäpinnat, jossa on hometta ja muuta.

Hankesuunnitelman mukaan sekä terveysaseman että entisen vanhainkodin ulkoseinien tiilirakenteet puretaan ja seinien lämpöeristeet poistetaan. Tämän jälkeen eristeet ja julkisivu uusitaan. Myös kummankin rakennuksen salaojat uusitaan ja kaikki tasakatot korvataan harja- tai aumakatoilla.

Hakalehdon vanhainkodin A-osa on nostettu purkulistalta paikaksi, jonne Työterveys Akaasia muuttaisi remontin jälkeen.

Hakalehdon vanhainkodin A-osa poistettiin keväällä kaupungin purkulistalta, ja nyt sitä ehdotetaan osaksi uutta Hyvinvointikeskusta. Ulkoseinät purettaisiin, eristeet uusittaisiin, ja talo saisi salaojat ja aumakaton.

Vuonna 2011 Hakalehtoon tehtiin laaja kuntotutkimus, joka suositteli koko käyttövesiputkiston uusimista. Antti Kemin mukaan putkistoa uusittaisiin tarpeen mukaan.

– Meillä on tarkempaa tietämystä aika paljon. Niitä uusitaan siltä osin, mitä tilamuutokset edellyttävät ja mitä tutkimuksissa on todettu. Hakalehdon puolella on toimimattomuusongelma, eli ei ikä vaan muuta vikaa. Ne korjataan pois, Kemi sanoo.

Sisätiloissa ei Kemin mukaan tehdä suuria korjauksia.

– Lähinnä väliseiniä puretaan, joitain rakennetaan lisää ja ovien paikkoja muutetaan. Jos käyttötarkoitus on nyt jotain muuta kuin tuleva, sitten tehdään muutoksia, Kemi kertoo.

Kommentit (2)

  1. Timo Vepsäläinen

    Kunnalla on kiire ehtiä itse rahoittamaan terveyskeskusinvestointi, jollei kiirehdi, investointikustannuksista huolehtii joku ihme SOTE-alue. Investoinnin järkevyyttä perustellaan alentuvilla käyttökustannuksilla, se on kilttiä ajatellen sitä tulevaa maksajaa, eli SOTE-aluetta. Kunnalla on sosiaali ja terveysalan toimintoja varten useita kohteita vuokralla, hyvinvointikeskus kokoaa nämä toimipisteet yhden oman katon alle, se on kilttiä ajatellen sitä tulevaa vuokranmaksajaa, eli SOTE-aluetta.

    Kunta kiirehtii käyttämään vähintään kuusi miljoonaa vähentääkseen kuntalaisten lähipalveluitaa mm. Viialassa. Pelkona nimittäin on, että SOTE-aluen etäyttää SOTE-palvelut kuntaa tehokkaammin ja kauemmaksi.

    Ihan aikuisten oikeesti, uskotteko, että SOTE-alue etäyttää yli seitsämäntoistatuhannen asukkaan terveyspalvelut jonnekkin kauaksi?

    SE on OK, että meillä on Yliopistollinen keskussairaala Tampereella ja aluesairaala terveyskeskuksen vuodeosastolla Valkeakoskella, mutta… lähipalveluita ei ehkä kannata etäyttää kunnassa käyttäjistä mahdollisimman etäälle?

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?