Sisätila olisi unelma, mutta myös ulkoparkki kelpaa skeittaajille

Nuorisovaltuusto selvittää skeittauksen harrastajat

Leevi Helin (vas.), Aatu Kumpulainen, Indran Yogaswaran, Max Barman, Jarno Oksanen, Arto Säippä ja Eetu Virtanen ovat vakuuttuneita, että skeittipaikka lisäisi skeittaajien määrää Akaassa.

Leevi Helin (vas.), Aatu Kumpulainen, Indran Yogaswaran, Max Barman, Jarno Oksanen, Arto Säippä ja Eetu Virtanen ovat vakuuttuneita, että skeittipaikka lisäisi skeittaajien määrää Akaassa.

Akaan kaupungin nuorisosihteeri Jouko Pekkarisen mukaan toivetta skeittiparkin saamiseksi Akaaseen lähdetään viemään eteenpäin tutustumalla ensin lähikuntien vastaaviin paikkoihin ja selvittämällä skeittausta harrastavien määrä Akaassa sekä rahoituskuviot. Tarvitaan myös konkreettinen aloite asiassa.

Akaan nuorisovaltuusto järjesti keskiviikkona Nuorten toimintakeskuksessa keskustelutilaisuuden skeittipaikan rakentamisesta, josta on tullut yhteydenottoja nuorisopalveluille. Toive on poikinut myös Facebook-ryhmän Skeittipuisto Toijalaan.

Tilaisuuden noin kolmestakymmenestä osanottajasta päättäjiä edustivat teknisen lautakunnan puheenjohtaja Sirpa Hämäläinen, koulutuslautakunnan puheenjohtaja Mika Setälä, koulutuslautakunnan jäsen Tomi Koistinen sekä valtuutettu Heli Piirainen.

Virkamiehistä paikalla olivat tekninen johtaja Antti Kemi, sivistysjohtaja Jukka Oksa, kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen ja nuorisosihteeri Jouko Pekkarinen.

Palanen kerrallaan

Nuorisovaltuusto on valmis selvittämään skeittaajien määrää ja keräämään asian taakse adressia. Jatkoa summanneen nuorisosihteeri Jouko Pekkarisen mukaan todennäköisesti suunnittelun lähtökohtana on betoninen ulkoparkki.

– Vesivanerista tehtyjä rakennelmia ei välttämättä saa sellaisiksi, että ne menisivät säädöksistä läpi. Kivi ja betoni ovat kalliimpia, mutta pidempi-ikäisiä, Pekkarinen sanoo.

Pekkarinen arvelee, että keskustelutilaisuudessa esille noussut sisähallivaihtoehto on liian kallis toteutettavaksi kaupungin tiukassa taloustilanteessa. Nuorisosihteerin mukaan samasta syystä myös ulkoparkin toteutumisaikataulua on vaikea arvioida.

–  Ehkä on hyväkin tehdä perusteellinen suunnitelma ja ajatella kokonaisuutta. Esimerkiksi jos samaan yhteyteen voitaisiin jossain vaiheessa lisätä muutakin, ja alueesta tulisi liikuntapuisto. Voisimme toteuttaa suunnitelmia palanen kerrallaan.

Skeittiparkki toisi lisää harrastajia

Keskustelutilaisuuteen osallistuneet 15–17-vuotiaat Leevi Helin, Aatu Kumpulainen, Indran Yogaswaran, Max Barman, Jarno Oksanen, Arto Säippä ja Eetu Virtanen tietävät Akaasta 10–15 skeittaajaa.

– Muista ihmepyöristä, potkulaudoista ja -kelkoista ei ole tietoa, joukosta kommentoidaan.

Nuoret ovat vakuuttuneita, että skeittipaikan rakentaminen toisi lajille lisää harrastajia.

– Kun viime talvena olimme keilahallissa skeittaamassa, kävi siellä tosi paljon myös Valkeakoskelta porukkaa. Jos tämä mahdollisuus otettaisiin haltuun, ihan varmasti harrastajamäärä kasvaisi. Varsinkin pienemmät lapset innostuisivat siitä.

Nuorten mielestä sisätila olisi unelma, mutta he pitävät betonista rakennettua ulkoaluetta todennäköisempänä vaihtoehtona.

– Ihan mikä tahansa kelpaa mulle, kuuluu joukosta.

Tällä hetkellä nuoret skeittaavat kaduilla, bussipysäkeillä ja Vesilahden skeittiparkissa.

– Me skeitattiin ennen Mustanportintiellä, kunnes meidät häädettiin sieltä. Joka paikassa saamme aika lailla huutia, skeittaajat toteavat.

Keskustelua eturivissä kuuntelivat 11-vuotiaat Otto Virtanen ja Julius Lammasaitta sekä nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Oona Eskeli.

Keskustelua eturivissä kuuntelivat 11-vuotiaat Otto Virtanen ja Julius Lammasaitta sekä nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Oona Eskeli.

Keskustelutilaisuuteen osallistuneen 11-vuotiaan Otto Virtasen korvaan tarttui ehdotus skeittipaikan maksullisuudesta, jos päädyttäisiin sisähalliin. Oton mielestä olisi tyhmää, jos harrastuksesta pitäisi joka kerta maksaa.

9-vuotiaan Valtteri-poikansa kanssa keskustelua kuunnellut Mira Haarala harmitteli hankkeen hidasta etenemistä.

– Jos skeittipaikka toteutuu vasta viiden vuoden päästä, me vanhemmat saamme edelleenkin kuljettaa lapsia Kaukajärvelle skeittiparkkiin.

 

 

Halpakin halli on äärettömän kallis

Nuorisovaltuuston järjestämässä keskustelutilaisuudessa äänessä olivat pääasiassa aikuiset. Akaassa toimivan Ryhmäkoti Raiteen kasvatusjohtaja Lari Janhunen on harrastanut skeittausta 25 vuotta ja ollut rakentamassa vaneriparkkeja. Janhusen mukaan skeittipaikan yhteyteen samalle alueelle voisi suunnitella myös muuta vapaa-ajantoimintaa, joka palvelisi vauvasta vaariin.

– Skeittipaikan suunnittelussa kannattaa mukana olla joku sellainen, joka on harrastanut lajia pitkään ja pystyy toimimaan mentorina joka vaiheessa. Siten pysytään välttämään suurimmat sudenkuopat, Janhunen neuvoi.

Pirkan Helmen rahoitusmahdollisuuksista kertoneen toiminnanjohtaja Heikki Konsalan mukaan skeittiparkki sopisi hyvin investointihankkeeksi.

–  Hakijana voi olla esimerkiksi kaupunki, urheiluseura tai vanhempainyhdistys eli oikeustoimikelpoinen hakija. Jos puhtaan satojen tuhansien hankkeesta, täytyy se vaiheistaa, mutta jos liikutaan 5-numeroisessa luvussa, on se vielä ok.

Sisätila palvelisi ympäri vuoden

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Sirpa Hämäläinen kehotti miettimään skeittipaikan rakentamista sisätiloihin, jolloin paikka palvelisi harrastajia ympäri vuoden, houkuttelisi kävijöitä myös ympäristökunnista ja olisi helpompi pitää kunnossa.

Kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen tyrmäsi hallivaihtoehdon liian kalliina.

– Halpakin halli on äärettömän kallis. Siihen saa laittaa nollan perään. Hallivaihtoehdossa pitäisi melkein olla yksityinen toimija taustalla.

Talouden realiteetteja korostaneen kaavoituspäällikön mukaan ulkoparkinkin toteutuminen edellyttää, että kustannukset eivät nouse tähtitieteellisiin summiin.

– Tällä hetkellä talous on siinä kunnossa, että ihan hirveitä rahoja ei tuohon tulla saamaan. Jos tällaista hanketta edes haaveillaan tehtävän seuraavan kolmen vuoden aikana, kaupungin rahoitusosuuden pitäisi jäädä aika pieneksi. Hyvä lähtökohta olisi katsoa Vesilahden, Valkeakosken ja Kangasalan skeittipaikat ja mitä ne ovat maksaneet. Sitten mietittäisiin, olisiko sellainen, isompi vai pienempi hyvä meille. Silloin meillä olisi joku raami ja tietäisimme, että tämän verran se on maksanut.

Paikkakysymyksiä keskustelijat esittivät Sikosuosta, Matinpuistosta sekä monitoimihallin ja urheilukentän ympäristöstä. Kaavoituspäällikön mukaan vaihtoehdot ovat mahdollisia, mutta Sikosuo ei sovellu järeitä perustuksia vaativalle skeittiparkille.

– Mutta ensin meidän pitää tietää, mitä olemme tekemässä, jotta voisimme kuulla naapureita ja osallisia. Muuten vaarana on, että kaikki ovat innoissaan ja sitten suunnitelmat kaatuvat siihen, että perusasiat ovat jääneet tutkimatta.

Some-keskustelu ei ole aloite

Tekninen johtaja Antti Kemi toivoi nuorisovaltuuston selvittävän skeittausta harrastavien määrää sekä virallista aloitetta asiasta. Kemi muistutti, että some-keskustelua ei vielä sitä ole.

– Haluaisin nähdä, teemmekö tätä kymmenelle vai sadalle harrastajalle, etteivät suunnitelmat perustu siihen oletukseen, että kyllä niitä tulee, jos paikka on.

Esillä oli myös skeittiparkin laajentaminen pyöräilyradoilla. Teknisen johtajan mukaan kumpareiden tekemisessä kannattaisi hyödyntää rakentamisesta tulevaa ylijäämämaata.

– Nyt rakentaminen on meillä aika hiljaista, mutta vilkkaampina aikoina ylijäämämaata tulee aika paljon. Jos sitä tietoisesti sijoitettaisiin tiettyihin paikkoihin, möykkypelto syntyisi niin, että siitä olisi meille suorastaan hyötyä. Tämä edellyttää, että tekisimme tätä pidemmällä viiveellä.

Nuorisosihteeri Jouko Pekkarinen kertoi nuorisopalvelujen käyneen jo tutustumassa Vesilahden skeittiparkkiin.

Nuorisosihteeri Jouko Pekkarinen kertoi nuorisopalvelujen käyneen jo tutustumassa Vesilahden skeittiparkkiin.

Motocrossia nuorena harrastanut Kemi mietti myös, eksyykö radoille myös sinne kuulumattomia.

– Pikkuisen epäilen, että joku voisi mennä sinne mopollakin.

Illan ainoat aplodit sai puheenvuorollaan nuoriso-ohjaaja Sari Laaki.

– Vaikka olisi kuinka köyhä kunta, meidän pitäisi miettiä nuorten tulevaisuutta ja sitä, että nuorilla olisi oikeasti tekemistä täällä. Jos halutaan pitää nuoret liikkeessä ja mielekkäässä tekemisessä, on tässä satasen paikka, kun rahoitustakin luvataan ulkopuolelta. Eiköhän tässä ole sellainen kohta, että mietinnät ja suunnitelmat pystyyn.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?