Eeles Landströmin patsas paljastettiin Akaan keskusurheilukentällä

Teräksinen figuuri seiväshyppääjästä menossa riman yli.

Teräksinen figuuri seiväshyppääjästä menossa riman yli.

Seiväshyppääjä Eeles Landströmin patsas paljastettiin Akaan keskusurheilukentällä sunnuntaina. Arkkitehti Mikko Uotilan suunnittelema teräksinen figuuri seiväshyppääjästä ja aurinkoisessa säässä pidetty paljastusjuhla ovat kunnianosoitus paitsi maineikkaalle urheilijalle itselleen myös koko hänen päämääriä asettaneelle rakentajasukupolvelleen.

Kaipaamme esimerkkejä. Patsaspuheessa muusikko ja seiväshyppääjänäkin tunnettu Jouko Mäki-Lohiluoma nimesi Landströmin omien idoliensa seiväshyppääjien Auvo Pehkorannan, Aulis Kairennon, Altti Alarodun ja Risto Ivanovin esikuvaksi.

– Ystäväni Eeles, mitä olisi jäänyt tapahtunut, ellet olisi nuorukaisena ymmärtänyt jättää pesäpalloa omaan arvoonsa ja ryhtyä seiväshyppääjäksi. Kuka olisi innostanut 1950-luvun nuorukaiset Auvo Pehkorannan, Aulis Kairennon, Antti Alarodun ja Risto Ivanovin tämän maailman hienoimman urheilulajin harrastajaksi.

Ja jos Mäki-Lohiluoman idoleista ei olisi tullut seiväshyppääjiä, ei hänkään olisi lajia löytänyt. Urheilun tiedetään luovan esikuvia ja elämä tarvitsee esikuvia.

– Hyppyni olisivat jääneet hyppäämättä, enkä olisi mennyt myöskään Jyväskylän yliopistoon liikuntatieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan ammattiin, joka ei häiritsisi urheilu-uraani, koska edes unelmaa koko urheilu-urasta olisi ollut.

– Ihminen on pieni ketju kudelmassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja valinnoillamme on seurauksia, joita emme aavistaneet ja joita emme kaikkia tule koskaan edes tietämään, sanoi Mäki-Lohiluoma.

Itsekin seipäässä menestynyt Jouko Mäki-Lohiluoma (vas.) pitää Eeles Landströmiä tavallaan esikuvanaan, koska tämä mahdollisi hänen omien hyppääjäesikuvien synnyn. Mäki-Lohiluoma lupasi tuoda jälikikasvunsa ja heidän jälkeläiset Eeles-patsaan juurelle 100-vuotispäivänään vuonna 2060 kertoakseen, mistä kaikki sai alkunsa.

Itsekin seipäässä menestynyt Jouko Mäki-Lohiluoma (vas.) pitää Eeles Landströmiä tavallaan esikuvanaan, koska tämä mahdollisti hänen omien hyppääjäesikuviensa synnyn. Mäki-Lohiluoma lupasi tuoda jälikikasvunsa ja heidän jälkeläiset Eeles-patsaan juurelle 100-vuotispäivänään vuonna 2060 kertoakseen, mistä kaikki sai alkunsa.

Jouko Mäki-Lohiluoma löysi myös vaimonsa opiskelujensa yhteydessä liikuntatieteellisestä tiedekunnasta eli tavallaan koko perhe on esikuvien aikaansaama.

Eeles on esimerkki tänäänkin

Akaan valtuuston puheenjohtaja Saila Kallioinen kertoi tervehdyspuheessaan akaalaisten olevan ylpeitä Landströmin huikeasta urheilu-urasta. Landström jos kuka on aito akaalainen, Viialassa vuonna 1932 syntynyt ja Toijalassa lapsuutensa ja urheilu-uransakin Toijalan Vauhdin riveissä aloittanut mestari. Patsas on Kallioisen mielestä myös viesti tähän aikaan.

– Hän on aikansa paras eurooppalainen seiväshyppääjä ja ensimmäinen suomalaisen seiväshypyn Hall of Fame -kunniakerhoon nimetty urheilija. Eeles Landström toivoo patsaan kuvaavan Suomen sotienjälkeistä nousukautta ja suomalaisten periksi antamattomuutta.  Jälleen kerran yhteiskunnassamme kaivataan periksiantamattomuutta.

Akaan valtuuston puheenjohtajan Saila Kallioisen mielestä Eeleksen ura ja hänen patsaansa ovat esimerkkejä edelleen.

Akaan valtuuston puheenjohtajan Saila Kallioisen mielestä Eeleksen ura ja hänen patsaansa ovat esimerkkejä edelleen.

Euroopan mestari ja lähellä maailman kärkeä

Eeles Landströmin ura hakee vertaistaan Suomessa. Hän ei urallaan voittanut olympiakultaa, parhaimmaksi saavutukseksi jäi pronssimitali Rooman kisoissa tuloksella korkeudella 455. Kullan ja hopean nappasivat Don Bragg ja Ron Morris USA:sta. Kolmikko pitää edelleenkin yhtä, ja juhlassa kuultiin kilpakumppanien tervehdykset Eelekselle.

Euroopan mestaruuksia Landström voitti Bernissä 1954 ja Tukholmassa 1958. Euroopan ennätystä Landström paransi kolme kertaa vuosina 1955–1956  ja Suomen ennätyksiä peräti 13 kertaa vuosina 1954–1958. Suomen mestaruuden hän voitti kahdeksan kertaa peräkkäin vuosina1953–1960.

Voimaa vai välineurhailua

Eeles Landström hyppäsi terässeipäällä. Vielä vuonna 1961 hän voitti terässeipäällä Pohjoismaiden mestaruuden.  Jo seuraavana vuonna 1962 alkoi lasikuituseipäiden ja muun muassa Pentti Nikulan valtakausi. Eeles Landström ei lasikuituseivästä hyväksynyt.

Miksi kehitetään välineitä, miksi ei urheilijaa. Muun massa tätä mietti Eeles Landström nimikkopatsaansa paljastusjuhlassa.

Miksi kehitetään välineitä, miksi ei urheilijaa? Muun massa tätä mietti Eeles Landström nimikkopatsaansa paljastusjuhlassa.

– Urheilu on urheilua. Siinä on kehitys myös hyväksyttävä, mutta minun mielestäni on kyllä väärin, että ruvetaan kehittämään välineitä, kun pitäisi kehittää ihmistä ja verrata ihmisten suorituksia, sanoi vanha mestari toimittaja Arto Nybergin haastattelussa.

Lasikuitu teki lajin toiseksi

Landströmin aikalainen, Viialassa 1937 syntynyt Risto Ankio hyppäsi ennätyksiä terässeipäällä mutta haki tuntumaa myös lasikuituseipääseen. Hän muistaa Landströmin kyllä olleen kiinnostunut lasikuituseipäästä. Molemmat opiskelivat aikanaan USA:ssa.

– Eeles oli siinä kyllä osittain vaikuttamassa oman Michiganin yliopiston valmentajansa kautta – hyvin aktiivisesti. Ehkä me emme oppineet lasikuidulla hyppäämään. Minäkin menestyin paremmin teräsalumiiniseipäällä, jolla hyppäsin sen tyypin viimeisen Suomen ennätyksen 458.

Risto Ankio sanoo seiväshyppyä lasikuituseipäällä aivan toiseksi lajiksi. Enää ei edes tulla alas kovaan purukasaan.

– 1962 hypättiin EM-kisat Belgradissa. Silloin Nikula voitti tuloksella 480. Minä olin neljäs. Korkeutta 460 yritin, ja minulla petti juoksussa toiseksi viimeinen askel. Vauhti siis loppui ja rima löi suuhun ja kaksi etuhammasta katkesi. Hampaan paloja kurkussa putosin helvetin kovalle alustalle. Puruja oli vain silmänlumeeksi kovan hiekkakasan päällä. Sellaista oli urheilu joskus, muistelee Ankio.

Viialassa syntynyt Risto Ankio (vas.) oli Eeles Landströmin kilpakumppani. Jukka Uunila puolestaan toimi vuosikymmeniä suomalaisen urheilun johtopaikoilla.

Viialassa syntynyt Risto Ankio (vas.) oli Eeles Landströmin kilpakumppani. Jukka Uunila puolestaan toimi vuosikymmeniä suomalaisen urheilun johtopaikoilla.

Patsajuhla toi Akaaseen Eeleksen lisäksi maamme takavuosien urheiluvaikuttajia, muun muassa Pertti Paloheimon ja Martti Huhtamäen.

Patsasjuhla toi Akaaseen Eeleksen lisäksi maamme takavuosien urheiluvaikuttajia, muun muassa Pertti Paloheimon ja Martti Huhtamäen.

Pesäpallon Suomen mestari, kotiseutuneuvos Pekka Pennanen tapasi Risto Ankion. Mukana myös Heikki Knuuttila Toijalan Vauhdista.

Pesäpallon Suomen mestari, kotiseutuneuvos Pekka Pennanen tapasi Risto Ankion. Mukana myös Heikki Knuutila Toijalan Vauhdista.

Eeles Landströmin ystävä Eino Grön lauloi toivekappaleen Kulkuri ja joutsen.

Eeles Landströmin ystävä Eino Grön lauloi toivekappaleen Kulkuri ja joutsen.

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?