Kylmä kesä kiusaa mehiläisiä

Pesän kulkuaukon reunoilla näkyy paperia, jota mehiläiset ovat nakertaneet mieleiseksensä.

Pesän kulkuaukon reunoilla näkyy paperia, jota mehiläiset ovat nakertaneet mieleiseksensä.

Kylmä alkukesä on vaikeuttanut mehiläisten elämää. Koska luonto ei lähtenyt samaan tahtiin käyntiin kuin mehiläisten sikiöinti pesissä, ei mehiläisille löytynyt riittävästi mettä. Ja koska mehiläinen ei juuri lennä viileillä ja sateisilla ilmoilla, ovat medenkeräämispäivätkin olleet vähissä.

– Sen hunajan, jonka mehiläiset ovat valmistaneet, ovat ne joutuneet käyttämään itse. Lisäksi olemme joutuneet turvautumaan apuruokintaan,  kylmäkoskelainen mehiläistarhaaja Risto Niilimäki kertoo.

Hunajasato onkin monessa tarhassa vaarassa jäädä kylmän kesän takia pieneksi. Risto Niilimäen mukaan sato on pitkälti riippuvainen kesän lämpötilasta. Esimerkkinä hän mainitsee, että hänen tarhassaan vuoden 2013 kylmänä kesänä sato mehiläispesää kohti jäi 27 kiloon hunajaa, kun viime vuonna pesäkohtainen tuotto oli yli 50 kiloa.

– Niiden pesien kohdalla, jotka olemme pystyneet pitämään kunnossa, ei ole hunajan suhteen mitään hätää, mutta toivottavasti tulisi sellaiset ilmat, että mehiläiset pääsisivät lentämään, Niilimäki kuvailee mehiläistarhansa tämänvuotista tilannetta.

Kylmät ilmat aiheuttavat mehiläisille myös kalkkisikiö -nimistä sienitautia, joka muuttaa sairastuneen toukan valkoiseksi ja kovaksi muumioksi. Niilimäen mukaan tautia on tänä vuonna Suomessa ollut harvinaisen paljon, mutta hänen mehiläisiään se ei ole kiusannut. Syyksi Niilimäki arvelee sen, että hän on jättänyt pesien ilmastoinnin mehiläisten itsensä hoidettavaksi.

Risto Niilimäki on rakentanut mehiläisille komean hirsimökin.

Risto Niilimäki on rakentanut mehiläisille komean hirsimökin.

– Supistan pesät laittamalla niihin sanomalehtipaperia, johon teen noin viiden sentin kulkuaukon. Mehiläiset saavat itse suurentaa sitä ja päättää minkä kokoinen ilma-aukko niillä on. Ne suurentavat aukkoa syömällä paperia, Niilimäki kertoo.

Uutuutena parituspesät ja hirsimökki

Risto Niilimäen tarhan uutuus on yhdessä Tommi Sormusen kanssa valmistetut parituspesät, joissa tehdään uusia kuningattaria. Kuningatar kehittyy kuningatarkupissa, josta purkauduttuaan se lähtee häälennolle. Pesässä on kuningattaren lisäksi noin kourallinen muita mehiläisiä.

– Häälennon jälkeen kuningatar alkaa sikiöimään, jonka jälkeen tilalle voidaan laittaa uusi kuningatar. Kuningatarhan pitäisi vaihtaa kahden vuoden välein, Niilimäki kertoo.

Uutta on myös vaakapesätoimintaa varten rakennettu hirsimökki, jonka sisällä olevassa pesässä asustaa noin 60 000 mehiläistä. Vaakapesä on asetettu vaa’an päälle, jolloin meden lisääntymistä pesässä voidaan tarkkailla.

– Tämä mökki oli hirveän vaikea tehdä. Tässä on erikoisuutena kaareva katto, mutta näitä ei pitäisi montaa olla Suomessa, Niilimäki toteaa.

Vaakapesä painaa nyt 107,7 kiloa.

Vaakapesä painaa nyt 107,7 kiloa.

Pesän paino on vaihdellut kevään aikana ilman lämpötilan ja mehiläisten sikiöinnin mukaan, huhtikuussa pesä painoi  42,7 kiloa nyt sen paino on 107,7 kiloa. Pääsatokaudella pesän paino saattaa nousta päivän aikana useita kiloja.

Risto Niilimäen mehiläisillä on pesiä myös Akaan keskustassa. Varsinainen näyttelytarha sijaitsee vanhan harjatehtaan naapurissa Toijalassa. Tarhaan pääsee tutustumaan Hunajahulinoiden aikana.

 

 

Sikiöintipesässä kuningatar kasvaa kuningatarkupissa.

Sikiöintipesässä kuningatar kasvaa kuningatarkupissa.

 

 

Mettä täynnä olevat mehiläiset lepäävät hetken rampilla ennen pesään menemistä.

Mettä täynnä olevat mehiläiset lepäävät hetken rampilla ennen pesään menemistä.

 

 

Suomen toiseksi pienin hunajalinko löytyy Risto Niilimäen mehiläistarhasta.

Suomen toiseksi pienin hunajalinko löytyy Risto Niilimäen mehiläistarhasta.

 

Pesässä käy kova kuhina.

Pesässä käy kova kuhina.

 

 

 

 

Mehiläiset rakentavat kennoston muovisen kehikon päälle.

Mehiläiset rakentavat kennoston muovisen kehikon päälle.

Sikiöintipesässä kasvaa uusia kuningattaria.

Sikiöintipesässä kasvaa uusia kuningattaria.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?