Viialan vaneritehtaan piippu saattaa säilyä

UPM:n kartassa voimalarakennus on rajattu punaisella. Piippu on jätetty rajauksen ulkopuolelle.

UPM:n asemapiirroksessa voimalarakennus on rajattu punaisella. Piippu on jätetty rajauksen ulkopuolelle.

Viime viikon keskiviikkona Akaan Seutu uutisoi, että Viialan vaneritehtaan piipun purkutyöt ovat alkamassa. On kuitenkin mahdollista, että piippua ei pureta ainakaan toistaiseksi.

UPM Kymmene Oyj:n vaneritehtaan voimalaitoksen purkutöitä hoitava urakoitsija Umacon Oy toimitti Akaan kaupungille 18.toukokuuta Viialan vaneritehtaan voimalaitosrakennusta ja savupiippua  koskevan purku- ja työturvallisuussuunnitelman.

Akaan kaupunkisuunnittelulautakunta hylkäsi suunnitelmanviime perjantain kokouksessaan savupiipun osalta sillä perusteella, että savupiippua ei ole sisällytetty alkuperäiseen purkulupahakemukseen ja se on UPM:n Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle laatimassa lausunnossa myöhemmin mainittu säilytettäväksi rakennelmaksi.

Onko piippu osa voimalaitosta vai ei?

– Minulla ja UPM:n kiinteistöpäällikkö Veli Tuomisella on erilaiset näkemykset siitä, onko voimalaitoksen piippu osa voimalaitosta vai ei. Minun mielestäni se ei sitä ole, joten piipulle täytyy olla erillinen purkulupa, jota UPM ei ole hakenut, Akaan kaupungin kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen toteaa.

Veli Tuomisen kanta piipun purkulupaan oli selvä jo vajaa vuosi sitten. Hänen mielestään purkamiseen ei erillistä lupaa tarvita.

– Minusta ei, jos sille ei ole haettu rakennuslupaa ja se on ollut voimalaitoksen osana. Eihän taloonkaan haeta purkulupaa talolle ja katolle ja piipulle. Purkulupa haetaan rakennukselle, Tuominen totesi Akaan Seudussa 21.8.2014.

Vuonna 2011 UPM lupasi säilyttää piipun

Kiista siitä tarvitaanko piipulle erillistä purkulupaa  juontaa juurensa vuoteen 2011, jolloin Akaan kaupunki ei antanut UPM:lle lupaa purkaa voimalaitosta. UPM:n valitettua Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen voimalaitoksen purkulupa heltisi.

Hallinto-oikeudelle toimittamassaan valituksessa 17.10.2011 UPM kirjoittaa seuraavaa: ”Kuten oheisesta karttapiirroksesta (liite 8) käy selville, voimalaitos sijaitsee keskellä tehdasaluetta kulkureittien varrella. Käynti jalostetehtaan eräisiin tiloihin kulkee ahtaasti rakennusten välistä, jossa välissä sijaitsee säilytettäväksi jäävä savupiippu”.

Liitteessä 8 on kuvattuna asemapiirros tehdasalueesta, johon punaisella viivalla on rajattu voimalaitosrakennus sen ulkoseiniä myöten. Piippu sijaitsee rajatun alueen ulkopuolella.

Samassa valituskirjelmässä toisaalla UPM toteaa myös, että sen on tarkoitus säilyttää 72 metriä korkea savupiippu jäämään konkreettiseksi merkiksi voimalaitostoiminnasta sekä maisemalliseksi maamerkiksi.

– Nämä paperit ovat käyneet hallinto-oikeudessa asti, ja niissä selvästi todetaan, että UPM:n tarkoituksena on säilyttää piippu. Onko tämä  jonkinlaista taktiikkaa, vai eikö siellä olla tarpeeksi perehdytty papereihin, Sarkkinen ihmettelee purkukoneiden yhtäkkistä ilmaantumista ja savupiipun liittämistä laadittuun purkusuunnitelmaan.

Sarkkisen mukaan kaupunkisuunnittelulautakunta ei saanut vietyä Umacon Oy:n purku- ja työturvallisuussuunnitelmaa  kesäkuun alun kokoukseen.

– Se ei suinkaan tarkoita sitä, että piipun purkutyöt voi noin vain aloittaa, Sarkkinen toteaa.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?