Rasin puukoulu korjataan tiivistämällä

Rasin puukoulu on valmistunut vuonna 1912.

Rasin puukoulu on valmistunut vuonna 1912. Koulurakennusta on peruskorjattu ja laajennettu vuosina 2003-2007.

Tekninen lautakunta on valinnut sisäilmaongelmien takia suljetun Rasin puukoulun korjaustavaksi sisäpuolisen lattiapinnan tiivistyskorjauksen. Korjauksen tavoitteena on estää haitallisten mikrobien kulkeutuminen ilmavirran mukana alapohjasta sisäilmaan. Tiivistys kohdistuu seinärakenteiden ja lattian liittymäkohtiin.

– Seiniä ei pureta sen enempää, vaan ne katkaistaan alapäästä noin 30 sentin korkeudesta, jolloin saadaan tehtyä yhtenäiset tiivistyskorjaukset. Lattiapinnat jäävät paikalleen, koska ne ovat hyväkuntoiset, kertoo vt. kiinteistöpäällikkö Juha Jalonen.

Valittuun vaihtoehtoon kuuluu myös alapohjan alipaineistus sekä alapohjan siivous suurtehoimurilla. Samassa yhteydessä korjataan rossipohjarakenteessa todettuja vauriokohtia.

Töiden arvioidaan kestävän noin kaksi kuukautta. Jalosen mukaan korjaus alkaa syksyllä.

Rakennus on korjattava joka tapauksessa

Korjaustavan kustannukset ovat yhteensä noin 60 000 euroa. Tiivistyskorjauksen vaihtoehtona ollut alapohjarakenteen uusiminen maksaisi noin 300 000–400 000 euroa.

– Saatujen lausuntojen perusteella tiivistyskorjaus on tässä tapauksessa ihan toimiva. Koska kaupunki on tiukan taloudenpidon alaisena, se on myös kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto ja siinä mielessä suositeltava, Jalonen toteaa.

Tiivistyskorjauksen toteuttaminen edellyttää, että keskiviikkona 17.6. kokoontuva valtuusto myöntää korjaukseen tarvittavan 60 000 euron määrärahan. Samassa valtuustossa käsitellään myös talouden tasapainottamisohjelmaa, jossa ehdotetaan Rasin koulun lakkauttamista 1.8.2016 alkaen. Vt. kiinteistöpäällikön mukaan rakennus on kunnostettava joka tapauksessa riippumatta siitä, missä käytössä se tulevaisuudessa on.

Perusteellisempi tiivistys kuin viime syksynä tehty

Joukko viialalaisia vanhempia teki maaliskuussa kuntalaisaloitteen Rasin koulun homevaurioiden korjaamisesta. Vanhempien mielestä lattian tiivistäminen ja homeen jättäminen rossipohjan rakenteisiin ei ole turvallinen ja pitkäaikaisesti toimiva vaihtoehto. Aloitteentekijöiden mukaan tiivistämistä kokeiltiin syksyllä 2014, jolloin ongelmat eivät poistuneet. Lisäksi aloitteessa esitettiin, että yli 100-vuotiaan koulun korjaamisen suunnittelussa kuullaan perinnerakentamisen asiantuntijoita.

Vt. kiinteistöpäällikkö Juha Jalosen mukaan nyt toteutettava tiivistyskorjaus on perusteellisempi kuin syksyllä 2014 tehty.

– Silloin syysloman aikana tehtiin ensiapukorjaus, jolla koetettiin parantaa tilannetta niin, että koulunkäyntiä olisi pystytty jatkamaan. Viiden työpäivän aikana yritettiin tiivistää ja siivota, mikä on liian lyhyt aika tuollaiselle korjaukselle, Jalonen toteaa.

Perinnerakennusmestari tutustui kouluun

Korjaustoimenpiteitä  ovat arvioineet myös Pirkanmaan Maakuntamuseon perinnerakennusmestari Tapani Koiranen sekä  johtava asiantuntija Jukka Lahdensivu ja yksikön päällikkö Inari Weijo Ramboll Oy:stä. Ramboll Oy:n edustajien tehtävänä oli arvioida alapohjan tiivistyskorjauksen rakennusfysikaalista toimivuutta ja soveltuvuutta kohteeseen.

Rasin koululla huhtikuun lopulla käyneen perinnerakennusmestari Tapani Koirasen mukaan lattioita ei tarvitse avata. Sen sijaan hän suosittelee muun muassa rakennuksen alapuolisen ryömintätilan puhdistamista orgaanisesta aineksesta ja maa-aineksen vaihtoa, sokkelin porakivien välien tiivistämistä, sokkelitilan alipaineistamista, ilman pääsyn estämistä alapohjasta koulutiloihin ja alapohjan kunnostamisen jälkeen koulutilojen, kaluston ja esineiden homepuhdistusta.

Koirasen mukaan periaatteessa rakennus on hyvässä kunnossa ja terve. Ongelmien todennäköisenä aiheuttajana hän pitää ilmastointijärjestelmää, joka vetää mikrobeja rakenteista ja alapohjasta koulutiloihin.

Rambollin lausunnossa todetaan tiivistyskorjauksen olevan koko alapohjan uusimiseen ja seinärakenteiden korottamiseen verrattuna huomattavasti edullisempi toimenpide, joskaan ei sisäilmahaitan poistumisen kannalta yhtä varma korjaus. Lausunnon mukaan tiivistyskorjauksen onnistumisen edellytyksenä on huolellinen työnaikainen suunnittelu eteen tulevien yllätysten kohdilla sekä erittäin huolellinen tiivistyskorjauksen toteutus ja laadunvarmistus.

Teknisen lautakunnan käsittelyssä Saija Roininen (sd) esitti alapohjarakenteen uusimista, mutta esitys ei saanut kannatusta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?