1200 vuotta vanha asuinpaikka teettää lisätöitä

Kaivaminen kivisakastin vieressä edellyttää arkeologin valvontaa

Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija Hannele Kuitunen (vas.) ja arkeologi Ulla Lähdesmäki tutkivat rakennuspiirustuksia Akaan kaavoituspäällikön Jyri Sarkkisen ja kivisakastin viereisen kiinteistön omistavan Jari Lehtosen kanssa.

Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija Hannele Kuitunen (vas.) ja arkeologi Ulla Lähdesmäki tutkivat rakennuspiirustuksia Akaan kaavoituspäällikön Jyri Sarkkisen ja kivisakastin viereisen kiinteistön omistavan Jari Lehtosen kanssa.

Akaalainen Jari Lehtonen on suunnitellut rakentavansa liikerakennuksen viime vuonna ostamalleen tontille Toijalan Valtatielle, kivisakastin ja vanhan hautausmaan viereen. Lehtonen aikoo purkaa vanhan, viimeksi pyöräliikkeenä ja kirpputorina palvelleen puurakennuksen, rakentaa tilalle uuden ja perustaa siihen kahvila-pubin.

Myöntäessään Lehtoselle rakennusluvan Akaan kaupunki ei pyytänyt lausuntoa museoviranomaiselta, tässä tapauksessa Pirkanmaan maakuntamuseolta. Maakuntamuseon arkeologin Ulla Lähdesmäen mukaan näin olisi pitänyt tehdä, koska rakennus sijaitsee alle kahden metrin etäisyydessä muinaismuistolailla rauhoitetusta Akaan sakasti -nimisestä muinaisjäännöksestä.

Jari Lehtonen (vas.), Jyri Sarkkinen, Ulla Lähdesmäki ja Hannele Kuitunen tarkastelivat Akaan seurakunnan omistamaa vanhan hautausmaan kivimuuria, joka on osittain sortunut sekä painunut Lehtosen omistaman kiinteistön puolelle.

Jari Lehtonen (vas.), Jyri Sarkkinen, Ulla Lähdesmäki ja Hannele Kuitunen tarkastelivat Akaan seurakunnan omistamaa vanhan hautausmaan kivimuuria, joka on osittain sortunut sekä painunut Lehtosen omistaman kiinteistön puolelle.

– Akaan sakastin kiinteä muinaisjäännös on tarkemmin rajaamaton eikä muinaisjäännöksen tarkkoja maanalaisia rajoja tunneta. Historiallisen hautausmaan välittömässä läheisyydessä on saattanut sijaita kivimuurin ulkopuolisia hautauksia tai muita kiinteitä muinaisjäännöksiä, Lähdesmäki toteaa.

Lähdesmäen mukaan paikalla on ollut asutusta 1200 vuotta sitten ja sen jälkeen. Tämän ja viereisen hautausmaan vuoksi hankkeen kaivutöissä tarvitaan arkeologinen valvonta. Velvoite johtuu muinaismuistolaista. Valvonnan tekemisestä ja kustantamisesta maakuntamuseo antaa vielä tarkemmat ohjeet. Valvonnan tekee Museovirasto tai Pirkanmaan maakuntamuseo, joiden kanssa valvonnan toteuttamisesta ja ajankohdasta tulee sopia.

Muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen rauhoittava laki on 50 vuotta vanha, ja alueen asemakaava on vuodelta 1987.

Lehtonen aikoo jättää projektin kesken

Arkeologi Ulla Lähdesmäki kävi Toijalassa viime perjantaina. Paikalla oli myös maakuntamuseon rakennustutkija Hannele Kuitunen, koska tontille suunniteltu rakennus sijoittuu maakunnallisesti arvokkaaseen Akaan kirkon ja torin kulttuuriympäristöön. Tämä asettaa vaatimuksia sille, miten ympäristöä käsitellään muutoksia suunniteltaessa.

Viimeksi pyöräliikkeenä ja kirpputorina palvelleen ja jo osin puretun rakennuksen tontilla pidettiin viime perjantaina katselmus. Siinä tarkasteltiin edellytyksiä uudisrakentamiselle lailla rauhoitetun muonaisjäännöksen vieressä ja mahdollisesti myös päällä.

Viimeksi pyöräliikkeenä ja kirpputorina palvelleen ja jo osin puretun rakennuksen tontilla pidettiin viime perjantaina katselmus. Siinä tarkasteltiin edellytyksiä uudisrakentamiselle lailla rauhoitetun muonaisjäännöksen vieressä ja mahdollisesti myös päällä.

Lehtonen on suunnitellut tekevänsä uudisrakennuksen nykyisille perustuksille, joten Kuitusta kiinnostivat myös tulevan rakennuksen piirustukset ja havainnekuvat. Vanha rakennus kun on tehty monessa osassa ennen nykyistä asemakaavaa.

– 1987 kaavoittaja on halunnut, että rakennus viedään mahdollisimman kauas hautausmaasta. Lähtötilanne on siksi vähän hankala. Tämä on yksi keskustan arvokkaimmista ja hienoimmista paikoista. Tämä ei ole mikä tahansa talotontti, Kuitunen totesi.

Tulevan talon kuvia katsoessaan Kuitunen esitti myös keventäviä muutoksia yhtenäiseen, rapattuun levyseinään, joka näkyy kivisakastin suuntaan.

Katselmuksessa pohdittiin myös, miltä tulevan rakennuksen pitäisi näyttää  kivisakastilta ja vanhalta hautausmaalta päin. Rakennustutkija Hannele Kuitunen muistutti, että kyseessä on yksi Akaan merkittävimmistä ja arvokkaimmista rakennuspaikoista.

Katselmuksessa pohdittiin myös, miltä tulevan rakennuksen pitäisi näyttää kivisakastilta ja vanhalta hautausmaalta päin. Rakennustutkija Hannele Kuitunen muistutti, että kyseessä on yksi Akaan merkittävimmistä ja arvokkaimmista rakennuspaikoista.

Akaan kaupunkia katselmuksessa edustivat kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen ja kaavasuunnittelija Johanna Fingerroos. Sarkkinen myönsi, että lausunnon pyytämättä jättäminen rakennuslupavaiheessa oli Akaan rakennustarkastuksen virhe.

Jari Lehtonen puolestaan ilmoitti ykskantaan, että tontin osto, talon purku ja uuden rakentaminen vievät jo tarpeeksi rahaa.

Jari Lehtonen (vas.) esitteli viime perjantaina muulle seurueelle suunnitelmiaan purettavaksi suunnitellun rakennuksen vieressä.

Jari Lehtonen (vas.) esitteli viime perjantaina muulle seurueelle suunnitelmiaan purettavaksi suunnitellun rakennuksen vieressä.

– En tiennyt tällaisista ollenkaan. Minä en ala maksaa arkeologien palkkoja. Tämä jää siinä tapauksessa tähän, Lehtonen totesi talosta, josta on jäljellä seinät ja kattorakenteita.

Kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen kurkotteli Hannele Kuitusen ja Ulla Lähdesmäen luettavaksi vuoden 1938 Uutta Suomea entisessä pyöräliikkeessä, jossa aurinko paistaa jo kattorakenteiden läpi.

Kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen kurkotteli Hannele Kuitusen ja Ulla Lähdesmäen luettavaksi vuoden 1938 Uutta Suomea entisessä pyöräliikkeessä, jossa aurinko paistaa jo kattorakenteiden läpi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?