200-vuotiaalle Kinnarin talolle talonpoikaisen rakentamisen kunniakilpi

Raija Seppänen ojensi kunniakilven Timo Kinnarille.

Raija Seppänen ojensi kunniakilven Timo Kinnarille.

Kotimuseona toimiva Kinnarin talo täyttää tänä vuonna pyöreät 200 vuotta. Lauantaina talon pitkää taivalta juhlittiin Sotkialla, ja samalla Kinnarin talolle luovutettiin Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinteisen rakentamisen kunniakilpi.

– Kaksi puuseppää rakensi taloa aikanaan kaksi vuotta, ja vuonna 1815 se otettiin käyttöön, talon nykyinen isäntä Timo Kinnari totesi puheessaan.

Kunniakilven jakoi Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen jäsenenä ja saman säätiön kilpiraadin puheenjohtajana toimiva Raija Seppänen.

– Kilpiä on jaettu yli 600 ympäri Suomea. Kilpi on tunnustus talonpoikaisen rakennus- ja miljööperinteen säilyttämisestä. Lisäksi talon täytyy olla tai täytynyt joskus olla maatilakäytössä, Seppänen totesi puheessaan.

Maa- ja metsätalousministeriön yliarkkitehtinä työskentelevä Seppänen kertoi myös perustelut sille, miksi kilpi myönnettiin Kinnarin talolle.

– Tila on osa vanhaa viljeltyä Sotkian maatalousaluetta. 200 vuoden ikäinen päärakennus on tilakokonaisuudessa, jossa on useita omavaraistalouden rakennuksia, jotka ovat säilyneet ja joita on korjattu, Seppänen kertoi.

Entinen akaalainen Seppänen kiitteli Kinnarin talon muuttamista kotimuseoksi.

– Tämä on oiva mahdollisuus siihen, että nuoremmatkin polvet voivat katsoa, millaista elämä on ollut ennen. Samalla vanhemmat voivat muistella, että tuollaisen tavaran minäkin olen nähnyt.

Yhden neljästä naulasta löi Akaan kaupunginvaltuutettu Markku Anttila (kesk.).

Yhden neljästä naulasta löi Akaan kaupunginvaltuutettu Markku Anttila (kesk.).

Kattoremontti oli koitua isännän kohtaloksi

Kinnarin suku on asunut tilalla vuodesta 1856,  Timo Kinnarista tuli talon isäntä vuonna 1988. Samoihin aikoihin taloon tehty kattoremontti oli Kinnarille luultua vaarallisempi toimenpide.

– Laitoin nykyiset peltikatot paikalleen silloin. Olin katolla rähmälläni lyömässä nauloja ja myöhemmin kun menin vintille, siellä oli isän sodasta tuoma käsikranaatti 20 sentin päässä lyömästäni naulasta, Kinnari naurahti.

Jotta hirsirakennus ylipäätään on vielä pystyssä, vaati se ison korjauksen perustuksiinsa tällä vuosituhannella.

Kinnarin kotimuseolla puhunut Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma uskoo hirsirakentamisen osuuden kasvavan tulevaisuudessa.

Kinnarin kotimuseolla puhunut Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma uskoo hirsirakentamisen osuuden kasvavan tulevaisuudessa.

– Katsoimme, että rakennus menee puolitoista senttiä kuusiaitaa päin joka vuosi, ja laskimme, että kymmenen vuoden päästä talo menisi nurin. Aloimme vuonna 2000 anoa rahaa korjausta varten Museovirastolta.

Lopulta rahaa piti anoa kuusi vuotta, ennen kuin korjausavustus myönnettiin. Korjaus tehtiin, eikä hirsinen rakennus kaatunut kuusiaitaan. Museovirastolta kotimuseo on saanut korjausrahaa myös ihan hiljattain keittiöremonttia varten.

Juha Kuisma uskoo hirsirakentamiseen ja maaseutuun

Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma vaali hirsisen päärakennuksen kunniaa puheessaan.

– Hirsi on terveellinen, miellyttävä materiaali, joka puhdistaa ilmaa, tasaa lämmön ja kosteuden vaihtelua sekä sitoo hiiltä, Kuisma totesi.

– Arvioni mukaan jatkossa hirsirakentamisen osuus kasvaa. Kinnarin talon 200-vuotisen päärakennuksen juhla on samalla kunnioitus hirsirakentamiselle, Kuisma jatkoi.

Keskustan eduskuntavaaliehdokkaanakin ollut Kuisma peilasi Kinnarin rakennuksen kautta myös nykyistä maaseudun tilannetta. Kuima uskoo, etteivät maaseutu autioidu jatkossakaan.

– Työnsä aloittaneen uuden hallituksen maaseutuasumista koskevat kirjaukset ovat edistyksellisiä. Ensimmäisen kerran kymmeniin vuosiin maaseutu nostetaan näissä kysymyksissä kasvukeskusten rinnalle.

Esimerkkeinä Kuisma käytti muun muassa kirjauksia maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisesta sekä vapaa-ajan asuntojen asuinkäyttöön muuttamisen helpottamista.

– Kun ja kun – ei jos ja jos – tämä kaikki toteutuu seuraavan neljän vuoden aikana, voivat tulevat polvet aikanaan juhlia 2000-luvun alkuvuosikymmeninä rakennettuja taloja, jotka ovat kestäneet 200 vuotta, Kuisma päätti.

Kunniakilpiä on myönnetty yli 600 ympäri Suomea.

Kunniakilpiä on myönnetty yli 600 ympäri Suomea.

Kunniakilven luovuttanut Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen jäsenenä Raija Seppänen on entinen Toijalan Vauhdin hiihtäjä.

Kunniakilven luovuttanut Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen jäsenenä Raija Seppänen on entinen Toijalan Vauhdin hiihtäjä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?