Vanajalla uinut saari saatiin hallintaan

Saarta vuoroon vedettiin ja työnnettiin.

Saarta vuoroon vedettiin ja työnnettiin.

Viisi vuotta sitten maakaasuputken upottamisen yhteydessä irronnutta ja viime kesänä omille teilleen lähtenyttä uivaa saarta hinattiin viime viikon tiistaina viimeiselle matkalleen.

Syksyllä Tarhalahden poukaman perälle, yksityisomistuksessa olevan luonnonsuojelualueen rantaan päätynyt turvepohjainen, noin 200 neliön suuruinen saari oli tarkoitus hinata paikkaan, josta se nostettaisiin maalle ja kuljetettaisiin pois.

Operaation rahoitti Vanajanselän kalastusalue ja tehtävän otti suorittaakseen Valkeakosken järvipelastajien viisimiehinen porukka. Työ ei kuitenkaan ollut mikään pikku juttu. Saari pani parhaansa mukaan hanttiin ja aikaa sen irrottamiseen ja kahden kilometrin pituiseen hinaukseen meni yhdeksän tuntia.

Uiskenteleva saari ei kuulunut kenellekään

Irrallaan ollut saari kiusasi viime kesänä useita mökkiläisiä parkkeeratessaan milloin kenenkin rantaan lupaa kysymättä. Asiasta ilmoitettiin ja valitettiin niin Akaan kuin Valkeakoskenkin kaupungeille.

– Olin yhteydessä myös Pelastuslaitokseen ja ELY- keskukseen, mutta vastaus oli aina, ettei asia kuulunut heille. Sanottiin, että kun ei ole vaaraa laivaliikenteelle. Olisi voinut olla ja vaarana se oli veneilijöillekin. Otin sitten yhteyttä Valkeakosken järvipelastajiin ja apu löytyi sieltä, kertoi hinaushankkeen puuhamies, Vanajanselän kalastusalueen isännöitsijä, kalatalousneuvoja Petri Mäkinen Hämeen kalatalouskeskuksesta.

Pienellä porukalla ja sisulla

Tuomas Mäkisen kunto riitti hetteikössäkin rämpimiseen.

Tuomas Mäkisen kunto riitti hetteikössäkin rämpimiseen.

Pientä pajua, leppää ja osmankäämiä kasvaneen ja talven aikana paikalleen juuttuneen saaren irrottaminen ja hinaukseen saaminen kesti toista tuntia. Irrotus- ja hinaustöissä olivat Valkeakosken järvipelastajista Kimmo Perolahti, Markku Meriö, Hannu Mäkinen, Paavo Savolainen ja Tuomas Mäkinena Walkiakoski-pelastusveneellä. Saaren irrotustyössä olivat mukana myös Petri Mäkinen ja Perttu Valonen kalatalouskeskuksen alumiiniveneellä sekä mökkiläiset Markku Hakala ja Kauko Palomäki.

Hinausta varten yritettiin pitkien köysien päässä olleita ankkureita kiinnittää turpeeseen ja puunalkujen juurakkoihin. Ankkurit irtoilivat tämän tästä ja köysien solmutkin taisivat pari kertaa antaa periksi, kun Walkiakoski-vene yritti saada saarta liikkeelle.

Urhein ja uskaliain miehistä oli Tuomas Mäkinen, joka rämpi hetteisellä saarella painava ankkuri sylissään etsien kiinnityspaikkoja. Muutaman kerran hän upposi saareen vyötäröään myöten.

– Tänä iltana en kyllä kuntosalia tarvitse, totesi urheilullinen nuorimies.

Kun saari viimein suostui liikahtamaan, kuului Mäkisen riemukas huuto saarelta.

– Irti on. Metrin on nyt irti.

Vuoroon vetämällä, vuoroon työntämällä

Vaikka saari ensin näytti suostuneen matkaan, se yhtäkkiä alkoi kammeta vastaan ja kiertyä paikallaan ympäri.

Siinä vaiheessa päätettiin muuttaa tekniikkaa. Pikkuveneet ryhtyivät työntämään ison pelastusveneen vetäessä. Ei tapahtunut mitään. Vaihdettiin paikkoja, iso työnsi ja pienet vetivät, välillä taas vetivät kaikki.

Vähitellen saari alkoi antaa periksi ja se olikin jo korkea aika. Molempien pikkuveneiden moottorit olivat alkaneet kuumeta.

Kun saari sitten vihdoin oli saatu liikkeelle, matka jatkui hitaasti mutta varmasti ja määränpää saavutettiin hiukan ennen iltayhdeksää. Saari jäi sinne paikalleen ankkuroituna odottamaan kaivinkonetta, joka murskaisi sen lopullisesti ja nostaisi pois Vanajasta.

– Tämä projekti oli haasteita täynnä ja yksi erikoisimmista mitä meidän porukka on tehnyt, totesi Kalle Kontsas Valkeakosken järvipelastajista.

Petri Mäkinen kertoi keskiviikkoaamuna, että saaren maalle nostaminen vaatii pitkäkauhaisen metsäkoneen tai vastaavan, ja että sellainen on seuraavaksi hakusessa. Saaren lopullinen hävittäminen on nyt Vanajanselän kalastusalueen puheenjohtajan, Antti Liuttulan hartioilla.

KOMMENTTI

Valkeakosken järvipelastajat tekivät ison urakan hinatessaan saaren toiseen paikkaan.

Valkeakosken järvipelastajat tekivät ison urakan hinatessaan saaren toiseen paikkaan.

Miksi saari ei saanut olla paikallaan?

Tarhalahden poukaman maanomistajalla oli toki oikeus vaatia mailleen asettuneen saaren poistamista rannaltaan. Saaren pois hinaaminen vaati valtaisan, kaiken kaikkiaan yhdeksän tunnin työn ja ponnistuksen, josta on kiittäminen sekä aloitteen tekijää Petri Mäkistä että Valkeakosken järvipelastajien miehiä.

Nähtyäni ”uivan saaren” paikallaan luonnonsuojelualueen rannassa, heräsi kysymys: Miksi se ei olisi saanut olla siinä? Se istui maisemaan täydellisesti, ei erottunut mitenkään ympäristöstään. Ranta ja metsä on kaikin puolin luonnontilassa.

Suojaisassa lahdenpoukamassa sitä eivät kovat myrskytkään olisi liikutelleet, niin tiukasti se tuntui juuttuneen paikalleen. Saaren lähellä ei ollut yhtään mökkiä, joiden asukkaita sen olemassaolo olisi voinut häiritä.

Liisa Ahokas

21saarenhinausSaari 21saarenhinaus7
Uiva saari oli asettunut   luonnonsuojelualueen rantaan.

Uiva saari oli asettunut luonnonsuojelualueen rantaan.

21saarenhinaus4
Petri Mäkinen Hämeen kalatalouskeskuksesta oli hinausoperaation alkuunpanija.

Petri Mäkinen Hämeen kalatalouskeskuksesta oli hinausoperaation alkuunpanija.

21saarenhinaus2

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?