Maitotilan nuorinta polvea edustavat juuri kävelemään oppinut 1-vuotias Eemeli sekä 3-vuotias Emilia. Pikkuemäntä osaa jo tomerasti komentaa lehmiä. Markku Tupalan kainalossa oleva Muskotti-vasikka on itäsuomenkarjaa. Se syntyi pari viikkoa sitten.
Markku Tupalan isännöimä Ojalan maitotila Viialassa on palkittu Walter Ehrströmin kultaisella ansiomitalilla. Tunnustuksen saanut tila on tuottanut ensiluokkaista maitoa 25 vuoden ajan. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo jakoi kultaiset ansiomitalit maidontuottajille 7.4. Finlandia-talolla Helsingissä. Mitalin sai tänä keväänä kaikkiaan 184 maitotilaa.
– Kiitos myös naapuritiloille ja yhteistyökumppaneille, että tähän tavoitteeseen on päästy. Tarkoitus on jatkossakin tuottaa parasta E-luokan maitoa, Markku Tupala sanoo.
Arajärventien varrella sijaitseva tila on Viialan alueen ainoa maitotila. Pihattonavetassa on 40 lypsylehmää sekä parinkymmenen pään verran nuorta karjaa. Roduista edustettuina ovat ayshire, holstain sekä itäsuomen- ja pohjoissuomenkarja.
– Holstein ja ayshire ovat kovempituottoisia, mutta itäsuomenkarjalla taas muut arvot ovat parempia. Itäsuomenkarjaa olen ottanut myös oman mielenkiinnon takia. Haluan ylläpitää sitä, koska se oli yhdessä vaiheessa kuolla sukupuuttoon, Tupala kertoo.
27-vuotias Markku Tupala isännöi tilaa kolmannessa polvessa. Markun isoisä Arvo Tupala Lempäälästä osti tilan vuonna 1953, ja vuonna 1975 sitä jatkoi Markun isä Matti Tupala. Markulle tila siirtyi vuonna 2009.
Tilan jatkaminen on ollut Mustialan maatalousoppilaitoksen käyneelle nuorelle isännälle itsestään selvää.
– Tähän on kasvettu. Ainakin joka aamu tietää, mitä tekee.
Tilan kokonaisala metsineen on vajaat sata hehtaaria. Pellot ovat nurmella. Maidontuotannon lisäksi Tupala tekee traktori- ja kaivinkonetöitä muille tiloille.
Lypsyrobotti on helpottanut töitä
Tupalan mukaan merkittävän helpotuksen maitotilan töihin on tuonut lypsyrobotti, johon lehmät astelevat omatoimisesti lypsettäviksi. Leasing-robotti otettiin tilalla käyttöön elokuussa 2013.
– Se oli hyvä ratkaisu, koska siihen ei ole tarvinnut sitoa pääomaa, Markku Tupala toteaa.
Nykyaikaista navettateknologiaa edustaa myös kiimanseurantalaite, joka piirtää käyrää lehmän aktiivisuudesta ja helpottaa siemennyksen ajoitusta. Karjan kehittämiseen tila osallistuu olemalla mukana alkionsiirto-ohjelmassa.
Maidon tuottajahinnan lasku on koettu myös Ojalan tilalla, joka toimittaa maidon Hämeenlinnan Osuusmeijeriin. Markku Tupala arvioi, että tuottajahinta on laskenut Venäjä-pakkoteiden aikana 5 senttiä litralta. Maitotilallista mietityttää myös maitokiintiöjärjestelmän loppuminen. Maitokiintiöt poistuivat maaliskuun lopussa.
– Koko ala on ollut myllerryksessä. Vielä on vaikea ennakoida, mitä maitokiintiöiden poistuminen tarkoittaa. Mutta on turha murehtia huomista.
Sen sijaan Tupala on miettinyt tilan pienimuotoista laajentamista tulevan viiden vuoden kuluessa.
– Vielä voisi rakentaa lisäsiiven ja lisätä hiukan lypsäviä.
Akaassa on nautatilojen keskittymä
Akaassa on runsaat 160 maatilaa, jotka hakevat maataloustukia. Näistä maitotiloja on 14, ja muuta nautakarjataloutta harjoittavia tiloja on 12. Käytännössä nämä ovat lihatiloja.
Sen sijaan kanaloita ei ole yhtään.
Maaseutuasiamies Anja Peräkääly vahvistaa, että Akaassa sekä Valkeakoskella on poikkeuksellisen paljon nautatiloja. Tukipolitiikka ei vaikuta asiaan.
– Olen miettinyt syytä tähän. Usein taitaa olla niin, että kun jokin tuotantosuunta vahvistuu, kehitys jatkuu samanlaisena. Alueella voi olla paljon myös sopivia peltoja karjan laitumiksi. Kanalat taas ovat koko maassa keskittyneet lähinnä Varsinais-Suomeen, Peräkääly kertoo.
Maatilojen lukumäärä lasketaan nykyisin lähinnä tukea hakevina yksikköinä.
– Kehitys on sen suuntainen, että tuenhakijat vähenevät koko ajan ja samalla tilojen koko kasvaa. Tämä johtuu siitä, että pienet tilat ja ikääntyvät viljelijät lopettavat ja vuokraavat peltonsa naapureille. Perinteiset maatilat eivät sinänsä katoa mihinkään vaan toiminta loppuu ja naapuri tai joku muu viljelee peltoja.
Sikaloita Akaassa on neljä ja lammastiloja kolme. Hevosia on noin kymmenellä maatilalla.
Markku Tupala vastaanotti tunnustuksen Finlandia-talolla järjestetyssä tilaisuudessa. Kuva: Studio Terhi Honkonen.
Kiimanseurantalaite edustaa nykyaikaista navettateknologiaa.
Viimeisimmät kommentit