Toimitusjohtaja Pasi Mäkinen kehottaa kaupunkia ja yrittäjäyhdistystä istumaan neuvottelupöytään

Vuoden alussa Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtajana aloittanut Pasi Mäkinen toivoo Pirkanmaan tulevilta kansanedustajilta yhteiseen hiileen puhaltamista puoluekannasta huolimatta.

Pirkanmaan Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Pasi Mäkinen kertoo luotsaamansa maan suurimman yrittäjien aluejärjestön suunnitelleen kevätkokouksensa pitämistä Akaassa.

–  Akaa oli meillä ykkösvaihtoehto, koska etsimme kokouspaikaksi aina vuorollaan paikkakuntaa, missä emme ole pitkiin aikoihin olleet, Pasi Mäkinen kertoo.

Uutiset Akaan kaupungin ja Toijalan Yrittäjien riitautumisesta muuttivat kuitenkin suunnitelmia, ja kevätkokouksen paikaksi valikoitui Pirkkalan kunta.

Toijalan Yrittäjien hallitus päätti viime kuussa irtautua Akaan elinkeinoelämän neuvottelukunnan työskentelystä, koska heidän mielestään kaupunki ei kuuntele heitä. Toijalan Yrittäjät on Pirkanmaan Yrittäjien jäsenyhteisö.

Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen korostaa yrittäjäyhdistyksensä haluavan rakentaa yhteistyötä kuntien kanssa, ja toivoo yhteisen sävelen löytyvän Akaassakin mahdollisimman pian.

– Toivon, että siellä istuttaisiin nyt neuvottelupöytään. Voimme tarvittaessa olla myös mukana, Mäkinen lupaa.

Mäkisen mukaan yrittäjät toivovat lopulta vain sitä, että heitä kuunnellaan.

–  Mielestäni kyse on usein arvostamisesta enemmän kuin mistään konkreettisista kaavoitukseen tai elinkeinopolitiikkaan liittyvästä asioista. Vaikka tosiasia on se, että julkisia hankintoja voidaan kunnissa suunnata niin, että pk-yritykset saavat niiden kautta kasvua, mikä hyödyttää koko paikkakuntaa.

Valtio ei voi pelastaa kaikkia

Toimitusjohtaja Pasi Mäkiselle Toijala on tuttu 1990-luvun lamavuosilta, jolloin hän toimi Toijalassa Suomen Säästöpankki-ryhmän johtajana. Akaan tämänhetkisen vaikean taloustilanteen lukuja hän ei sen sijaan vielä tunne. Kaupunginjohtaja Aki Viitasaaren talouskatsausta silmäillessään hän kuitenkin painottaa, että kunnissa ei voida enää tuudittautua siihen, että valtio tulee ja pelastaa.

– Yritykset luovat tällä hetkellä valtaosan syntyvistä työpaikoista. Suomeen syntyi viime vuonna 110 000 uutta työpaikkaa, joista 102 000 pk-yrityksiin, Mäkinen sanoo.

Mäkinen painottaakin julkisen sektorin roolia monen mahdollistajana. Mäkisen mielestä myös julkisen sektorin koolla on väliä.

– Tavoite olisi, että kunta ei ostaisi vain tuotteita ja palveluja vaan myös ratkaisuja. Näin luotaisiin yrityksille lisää kilpailukykyä, Mäkinen linjaa.

Isoisänsä rakentamassa talossa Tampereen Lielahdessa asuva Pasi Mäkinen, 55,  on Pirkanmaan paluumuuttaja. Tampereen Kehräsaaressa sijaitsevan työhuoneen ikkunoista avautuva koski- ja torimaisema on Mäkisen ominta kotiseutua.

Omat ministerit maakunnan elinehto

Pirkanmaan Yrittäjien omassa vaalitilaisuudessa yrittäjät toivoivat kansanedustajaehdokkailta ennen kaikkea Pirkanmaan viemistä maailmankartalle.

Toimitusjohtaja Pasi Mäkisen mukaan se tapahtuu paikallisuutta ja saavutettavuutta korostamalla.

– Saavutettavuuteen liittyvät sekä nopeiden laajakaistayhteyksien saaminen koko maakuntaan sekä tietenkin tiestön hyvä kunto. Myös lentokentän kehittäminen on hyvä asia.

Eduskuntavaalien ehdokaspuolueiden vaaliohjelmissa on Mäkisen mukaan kaikissa painotettu yrittäjyyttä.

– Kyllä oman tai omien painavien ministerisalkkujen saaminen Pirkanmaalle on ehdoton edellytys. Parhaat edellytykset mihin tahansa aiemmin mainittuihin kasvuedellytyksiin näyttävät aina jostain syystä olevan ministerien omilla alueilla.

Mäkisen lista eduskunnalle

Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen listasi eduskuntavaalien alla nopeasti muutamia yrittäjien tärkeimpiä toiveita, jotka nousivat esiin Pirkanmaan Yrittäjien järjestämässä vaalitilaisuudessa:

–   Joustavat työmarkkinat ja työntekijän palkkaamisen helpottaminen. Keskeisiä kysymyksiä ovat koeaika ja paikallinen sopiminen.

– Ns. Viron veromallin -nimellä kulkeva ehdotus, jossa osa yrityksen voitoista jäisi verottamatta. Yritykselle jäisi puskurirahaa, varoja työllistämiseen tai investointeihin.

– Yksinyrittäjien aseman parantaminen.

–Moninkertaisen byrokratian purkaminen. EU-direktiivejäkin tehdään pienet edellä. Sääntelyä toki tarvitaan, mutta myös neuvojia ja apua verohallintoon.

– Julkisen sektorin koko: Mitä palveluista voitaisiin tuottaa yksityisesti?