”Lasten kanssa kotona oleminen on miesten ja naisten yhtäläinen oikeus”

MLL:n Kylmäkosken perhekahvilassa ihmeteltiin valtion suhtautumista lapsiperheisiin

Katri Henriksson (vas.), Aarni Henriksson, Ulla Lintula, Justus Lintula ja Aida  Lindfors tapaavat ystäviä MLL:n perhekahvilassa.

Katri Henriksson (vas.), Aarni Henriksson, Ulla Lintula, Justus Lintula ja Aida
Lindfors tapaavat ystäviä MLL:n perhekahvilassa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kylmäkosken perhekahvilaan kokoontui viime viikon maanantaina joukko äitejä ja lapsia kierrättämään lastenvaatteita. Kierrätyksen lomassa äidit keskustelivat valtion suhtautumisesta lapsiperheisiin ja heidän toimeentuloonsa.

Erityistä kritiikkiä perhekahvilan äitien keskuudessa synnytti tämän vuoden alussa voimaan tullut lapsilisien leikkaus. Leikkauksen määrä lisääntyy lasten lukumäärän kasvaessa aina viiteen lapseen asti. Ensimmäisen lapsen kohdalla leikkaus on 8,44 euroa. Monilapsisen perheen budjettiin leikkaus tekee useamman sadan euron loven vuosittain.

– Suoraan sanottuna lapsilta riistetään rahaa tällä leikkauksella. Tuntuu siltä, että säästöt kohdistuvat aina niihin ryhmiin, jotka eivät pysty puolustamaan itseään. Yleensä se tarkoittaa lapsia ja vanhuksia, Nana Ihantola totesi.

Myös Katri Henrikssonia tuen leikkaus oudoksutti. Hänen mukaansa valtiolta saatu taloudellinen tuki on useimmille perheille todella tärkeää.

Valtion halu puuttua perheiden asioihin harmittaa

Hallituspuolueiden puheenjohtajat ilmoittivat helmikuussa, että hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan kuuluvaa esitystä kotihoidontuen jakamisesta ei anneta eduskunnalle.

Toteutuessaan kotihoidontuen uudistus olisi tarkoittanut sitä, että kotihoidontuki olisi jaettu tasan molempien vanhempien kesken. Tällöin kumpikin vanhempi olisi voinut olla lasten kanssa kotona 18 kuukautta vuorollaan. Jos toinen vanhemmista ei olisi jäänyt kotiin lasten kanssa, olisi perhe menettänyt 18 kuukauden tuet. Esityksen taka-ajatuksena oli naisten ja miesten välisen tasa-arvon lisääminen ja naisten aikaisempi paluu työelämään kotiäitiyden jälkeen.

Nana Ihantolaa puheet kotihoidontuen jakamisesta harmittavat. Hänen mielestään valtion ei pitäisi yrittää puuttua perheiden sisäisiin asioihin. Ei nyt eikä tulevaisuudessakaan. Ihantola muistutti, että perheillä ei useinkaan ole taloudellista mahdollisuutta jakaa perhevapaita tasan.

­– Olisi epäreilua jos kolme vuotta kotihoidontukea puolittuisi vain siksi, että paremmin ansaitseva vanhempi ei voisi tai haluaisi jäädä kotiin. Entä miten olisi käynyt meidän yksinhuoltajien? Ilmeisesti meiltä olisi kadonnut puolitoista vuotta kotihoidontukia, Ihantola mietti.

Katri Henriksson oli Ihantolan kanssa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa raskautta ja vauva-aikaa tuetaan valtion taholta hyvin, mutta lasten kasvaessa tukeminen vähenee.

­– Päivähoidon resurssejakin on pienennetty niin paljon, ettei pienen lapsen vieminen hoitoon houkuta. Hoitajamitoitus on lapsimäärään nähden aivan liian pieni. Siinä alkaa olla jo lasten turvallisuuskin kyseessä. Kylmäkosken Aseman ryhmäperhepäiväkodin lakkauttaminen oli huono päätös, Katri Henriksson pohti.

 Äiditkö aina jäävät kotiin?

Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja Sauli Ahvenjärvi kohautti muutama viikko sitten kommentillaan palkansaajajärjestöjen vaalitentissä. Ahvenjärvi totesi, että lapsen kanssa kotiin jäävän vanhemman tulisi mieluummin olla äiti kuin isä.

Kylmäkosken perhekahvilassa lastensa kanssa touhuavia äitejä Ahvenjärven lausahdus hämmästytti.

­– Se oli erikoisesti sanottu. Lapsen kanssa kotiin jääminen on miehille ja naisille yhtäläinen oikeus. Asian ei pitäisi olla sukupuoleen sidottu millään tavoin, Katri Henriksson totesi.

Henrikssonin mukaan perheet ja ihmiset ovat erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa. Jokaisen perheen pitää voida tehdä päätöksensä kotiäitiydestä tai -isyydestä omien halujensa mukaan. Eivätkä toki hyvin kotona viihtyvät koti-isät mitään suuria harvinaisuuksia ole. Kylmäkosken perhekahvilassakin he ovat tuttu näky.

Nykyisille ja tuleville kansanedustajille äidit lähettivät toiveen: valtion kannattaisi ohjata rahaa MLL:n perhekahviloiden tyyppiseen vapaaehtoisvoimin toteutettavaan toimintaan.

­– Perhekahvilatoiminta on todella iso henkireikä meille monelle. On hienoa järjestää yhteistä toimintaa ja tavata muita lapsia ja vanhempia. Se on sitä paljon puhuttua yhteisöllisyyttä, jota pitäisi tukea paljon nykyistä enemmän, Katri Henriksson totesi.

Tiina Kauppinen

Katri Henriksson (vas.), Aarni Henriksson, Ulla Lintula, Justus Lintula ja Aida  Lindfors tapaavat ystäviä MLL:n perhekahvilassa.

Katri Henriksson (vas.), Aarni Henriksson, Ulla Lintula, Justus Lintula ja Aida
Lindfors tapaavat ystäviä MLL:n perhekahvilassa.

Katri Henriksson (vas.), Aida Lindfors ja Justus Lintula tulivat perhekahvilaan  kierrättämään lastentarvikkeita.

Katri Henriksson (vas.), Aida Lindfors ja Justus Lintula tulivat perhekahvilaan
kierrättämään lastentarvikkeita.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?