Löydökset vaikuttavat lupaavilta

Hopeavuoren kultaesiintymien tutkimiselle haettu jatkoaikaa

Hopeavuoren malminetsintäalue sijoittuu Patavuoren ja Hopeavuoren puoliväliin. Edellinen lupa raukesi marraskuussa, ja jatkolupaa on haettu 24.11.2017 asti.

Hopeavuoren malminetsintäalue sijoittuu Patavuoren ja Hopeavuoren puoliväliin. Edellinen lupa raukesi marraskuussa, ja jatkolupaa on haettu 24.11.2017 asti. Sotkamo Silverillä on lisäksi varaus huomattavasti isommalle alueelle. Kartta: Tukes.

Sotkamo Silver on hakenut Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilta jatkoaikaa Hopeavuoren malminetsintäluvalle Valkeakoskella. Maantieteellisesti alue sijaitsee Akaan rajan tuntumassa olevan Patavuoren sekä Hopeavuoren välimaastossa. Se on kooltaan 25 hehtaaria.

Vanha varaus raukesi viime marraskuussa, ja jatkoaikaa haetaan 24.11.2017 asti.

Alueella tähän mennessä tehtyjen tutkimusten perusteella kultapitoista kiveä arvioidaan olevan 238 000 tonnia. Kultapitoisuudeksi arvioidaan 3,8 grammaa kultaa tuhatta kiloa kohti.

Sotkamo Silverin joulukuun lopussa julkaiseman tiedotteen mukaan varsinaisen tutkimusalueen länsipuolella on lisäksi pienempi erillinen kultaesiintymä.

Yhtiöllä on varaus huomattavasti laajemmalla alueella kuin mitä nykyinen malminetsintälupa on. Varaus tarkoittaa etuoikeutta malminetsintäluvan hakemiseen.

Sotkamo Silverin toimitusjohtajan Ilkka Tuokon mukaan malminetsintälupa-aluetta on tarkoitus laajentaa tutkimusten jatkuessa. Varaus ympäröi nykyisen tutkimuslupa-alueen sekä myös länsipuolisen kultaesiintymän.

Kolme mielipidettä jätetty

Jatkoaikahakemukseen saattoi lähettää mielipiteitä tai muistutuksia 20. maaliskuuta asti. Mielipiteitä oli pyydetty Valkeakosken kaupungilta sekä Ely-keskuksesta.

Lisäksi Akaan ympäristöyhdistys jätti mielipiteen.

Valkeakosken kaupungin lausunnossa todetaan, että ympäristöviranomaisilla ei ole tiedossa valtausalueella tai sen välittömässä läheisyydessä erityisiä ympäristöarvoja. Valkeakosken kaupungin maankäytön päällikkö Sirpa Jokela on sanonut, ettei jatkoluvalle ole maankäytöllistä estettä.

Myös Pirkanmaan Ely-keskuksesta todetaan, että alueella on mahdollista jatkaa tehokasta malminetsintää ilman, että siitä aiheutuu haittaa ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle tai merkittävää haittaa luonnolle ja maisemalle.

Akaan ympäristöyhdistyksen näkemys on toinen. Sen lausunnossa todetaan muun muassa, että alue on akaalaisillekin tärkeä marjastus- ja sienestys- sekä ulkoilualue. Alue on suomaista, ja kaivostoiminta pilaa vesistöjä. Yhdistys ei hyväksy hanketta.

Pitkä prosessi

Lupakäsittelijä Pirjo Savolainen Tukesista sanoo, että viranomaiset eivät ole vielä perehtyneet hakemukseen tai siitä annettuihin lausuntoihin, joten asia on kesken.

Sotkamo Silverin toimitusjohtaja Ilkka Tuokko arvelee, että mikäli jatkoaikahakemus myönnetään, tutkimukset menevät ensi vuoden puolelle.

– Talvi on paras aika tehdä kairauksia, koska silloin maastossa on helppo liikkua jättämättä luontoon jälkiä. Maastossa kuljetaan esimerkiksi metsäkoneiden tekemiä uria pitkin.

Lupaprosessit ovat pitkiä, ja Tuokon mukaan on vielä turhan aikaista miettiä kaivostoiminnan aloittamista. Jos siihen aikanaan päädytään, niin esiintymien sijainnit vaikuttavat siihen, tehdäänkö paikalle avolouhos vai mennäänkö maan alle.

Kiviaineksen rikastamisen paikkaakin mietitään sitten, jos kaivostoiminta käynnistyy.

– Sastamalassa on Dragon Miningin omistama rikastamo, se on yksi mahdollinen paikka. Jos esiintymä paljastuu riittävän isoksi, niin saatamme myös perustaa alueelle oman rikastamon, Tuokko toteaa.

Hänen mukaansa malminetsintälupa-alueella on viisi yksityistä maanomistajaa. Mikäli kaivostoimintaan päädytään, he tulevat saamaan yritykseltä louhintakorvauksia. Sotkamo Silver on ruotsalaisen Sotkamo Silver AB:n suomalainen tytäryhtiö.

14Hopeavuori kartta 2

Kartta: Tukes.

 

 

 

Maanomistajien oikeudet kiinnostivat kaivosillassa

Suomen kultaesiintymissä on yleisesti vain muutamia grammoja kultaa tuhatta kivikiloa kohti. Tämä tarkoittaa, että yhden kilon kultaharkon saamiseksi louhitaan 300 000 kiloa malmia.

Akaan ympäristöyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa tiistaina 31. maaliskuuta kerrottiin kaivoshankkeista luonnonsuojelun näkökulmasta.

Kaivosasioihin perehtyneet Aura Kalli Hitaiden akatemiasta sekä Angi Mauranen Maan ystävistä sanoivat, että lupaprosessit Suomessa ovat mutkikkaita. Luvan saaminen kaivoshankkeeseen on lopulta kuitenkin melko helppoa.

Kallin ja Maurasen mukaan puolentoista kilometrin päässä Hopeavuoren malminetsintäalueesta on havaittu liito-oravia. Lähin Natura 2000 -alue on viiden kilometrin päässä sijaitseva Vanajaveden lintualue.

Yleisöä kiinnostivat etenkin maanomistajien oikeudet.

– Maanomistajalla ei ole oikeutta kieltää malminetsintää tai kaivoksen perustamista. Jos kaivos perustetaan, hänelle maksetaan louhintakorvaus. Eri asia on, vastaako se alueelle tehtäviä tuhoja, Mauranen selvitti.

Lisäksi yksittäisen maanomistajan on vaikea saada itselleen varausta eli etuoikeutta malminetsintäluvan hakemiseen.

– Pitää pystyä osoittamaan, että pystyy oikeasti tekemään alueella kaivauksia. Se on maanomistajan kannalta aika naurettava tilanne. Maailmalla kaivosprosesseja on hidastanut ja jopa estänyt eniten kansalaisaktiivisuus, Kalli lisäsi.

Laaksolassa pidettyyn kaivosiltaan osallistui kymmenkunta kuulijaa.

Aura Kalli ja Angi Mauranen kertoivat Laaksolassa kaivoshankkeista Pirkanmaalla.

Aura Kalli ja Angi Mauranen kertoivat Laaksolassa kaivoshankkeista Pirkanmaalla.

 

14Hopeavuori 2

Laaksolaan kokoontui kymmenkunta kuulijaa.

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?