Toijalan Pallon kiltalaiset muistelivat entisajan liikuntatunteja

Ennen mailoiksi kelpasivat käppyräiset katajat ja säärisuojiksi sanomalehdet

Aamulehden pakinoitsijanakin tunnettu Matti Pitko edusti Toijalan Palloa 70-luvulla.

Aamulehden pakinoitsijanakin tunnettu Matti Pitko edusti Toijalan Palloa 70-luvulla.

Minkälaisia olivat liikuntatunnit ja vapaa-ajan liikunta 1950- ja -60-luvulla, kun varsinkaan pienillä paikkakunnilla ei ollut tarjota kunnollisia suorituspaikkoja. Ei ollut hienoja liikuntahalleja, ei jäähalleja tekonurmikentistä puhumattakaan.

Toijalan Pallo -49 Killan viisikko Tapio Pajuoja, Lasse Niemi, Matti Pitko, Esa Sandholm ja Seppo Vuorinen kertoivat oman nuoruutensa liikuntamuistoista Arvo Ylpön koululla torstaina 19.3. Kutsun kiltalaisille oli esittänyt viidennen luokan opettaja Kati Nieminen.

Yhteen koulun luokkahuoneista oli ahtautunut reilu 50 nelos-, viitos- ja kuutosluokkalaista, joilla riitti kysyttävää. Millaisia olivat liikuntatunnit? Oliko paljon koulukiusaamista? Oliko kova kuri? Mitä varusteita oli?

– Täytyy muistaa että silloin ei ollut kännyköitä, ei televisioita eikä juurikaan autoja, mutta tarve liikkua oli kova, ja jalkapallo oli ylitse muiden, Killan puheenjohtaja Timo Pajuoja kertoi.

Pajuojalla oli kokemusta myös Tampereen Koulukadun tekojään liukkaudesta ja kovuudesta. Jääkiekkomaalivahtina pelannut Pajuoja muisteli, kuinka luistinten pitävyys oli nolla ja jäästä ylös pääsi maalitolpasta tukea ottaen.

Vauhtiin päästyään jalkapalloveteraanien kertomukset sen kun vaan paranivat. Jääpallossa mailoiksi kelpasivat käppyräiset katajat ja säärisuojiksi sanomalehdet. Pesäpalloräpylöitä saatiin paljolti suutarista.

Kuri kouluissa oli yleisesti ottaen tiukka, sillä liikunnanopettajat olivat pääosin sodan käyneitä miehiä. Matti Pitko muisteli suksipakkoa, joka koski kaikkia. Jos ei muistanut tuoda kotoa suksia, koulun varastosta haettiin aina huonoimmasta päästä olleet hikilaudat.

Kiltalaiset muistelivat ylpeinä myös tunnettua liikunnanopettajaa Eero “Luiro” Salismaa. Hämeenlinnalainen maajoukkuekiekkoilija Salisma heitti puku päällä vaikka jättiläisen ihan vaan esimerkkinä muille.

Koulukiusaamista ei niinkään esiintynyt kouluissa, enimmäkseen sitä tapahtui koulun jälkeen.

– Kivisateeseen sai tottua silloin tällöin. Enimmäkseen kiusaamiset olivat sellaisia joukkotapahtumia. Isoin kaveri oli yleensä valittu joukon johtajaksi, muisteli Lasse Niemi.

Oppilaita kiinnostivat myös unelmat urheilu-uralla.

– Unelmia pitää olla, se on melko tärkeää. Minulla se oli päästä Valkeakosken Hakaan, herkisteli Pitko.

Arvo Ylpön viitosluokan joukkue valmistautuu 26.3. Pirkkahallissa pelattavaan 5–6 luokkalaisten koulujen väliseen futsal-turnaukseen. Joukkue halusi tietää, millä keinoilla menestystä voisi tulla.

– Joukkuehenki, armoton yritys ja ennen kaikkea, yhteispeli vailla sooloilua. Tällä reseptillä tulee varmaan hyvä lopputulos, ohjeisti Pajuoja.

Täysinäinen luokkahuone kuunteli ja ihmetteli Killan edustajien vuosikymmenien takaisia kokemuksia.

Täysinäinen luokkahuone kuunteli ja ihmetteli Killan edustajien vuosikymmenien takaisia kokemuksia.

Vuonna 2003 perustetun Toijalan Pallo-49 Killan puheenjohtaja on Tapio Pajuoja.

Vuonna 2003 perustetun Toijalan Pallo-49 Killan puheenjohtaja on Tapio Pajuoja.

Lapset kysyivät ja veteraanit vastasivat. Killan veteraanit vasemmalta oikealle Seppo Vuorinen, Tapio Pajuoja, Matti Pitko, Esa Sandholm ja Lasse Niemi.

Lapset kysyivät ja veteraanit vastasivat. Killan veteraanit vasemmalta oikealle Seppo Vuorinen, Tapio Pajuoja, Matti Pitko, Esa Sandholm ja Lasse Niemi.

Kiltalaiset ja koululaiset pääsivät tilaisuuden jälkeen vielä yhteiskuvaan.

Kiltalaiset ja koululaiset pääsivät tilaisuuden jälkeen vielä yhteiskuvaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?