Yhteispalvelukeskus on tullut  jäädäkseen, sillä uusi TYP-laki turvaa jatkossa palvelun rahoitusta.

Pirkanmaan TE-toimisto kohdentaa tänä vuonna määrärahojaan vaikeasti työllistyviin eli niihin ihmisiin, jotka ovat olleet työttömänä yli 300 päivää. Tämä on työ- ja elinkeinoministeriön vahva linjaus.

Viime vuosi oli Pirkanmaan Ely-keskuksen työllisyysasiain päällikön Matti Peltolan mukaan määrärahojen puolesta huippuvuosi, mutta tänä vuonna rahaa on käytettävissä 20 miljoonaa euroa vähemmän. Raha otetaan pois juuri työttömäksi jääneiltä, joilla ei Peltolan mukaan ole puutteita työosaamisessa.

–On ihan järkevää kohdentaa rahaa siihen, kun ihmiselle tulee vaikeuksia työllistymisessä.

Peltola oli tyytymätön esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan tuloksiin, jotka eivät ole hänen mukaansa johtaneet ihmisten oikeaan työllistymiseen.

–Hyvin usein käy niin, että ihmiset jäävät pyörimään vain siihen kuntouttavaan toimintaan, Peltola arvioi.

Tulospalkkio solmitusta työsuhteesta

Työllistymiseen haetaan tänä vuonna apua myös ostopalveluista. Mallia on haettu muun muassa Iso-Britanniasta.

Idea on, että yksityiselle palveluntuottajalle maksetaan tulospalkkio, jos työtön työnhakija saa työpaikan. Vuoden kestävään kokeiluun mahtuu mukaan 400 työtöntä, jotka ovat olleet työtä vailla noin vuoden verran.

Pirkanmaan TE-keskuksen johtaja Vesa Jouppila toivoi tulevalta hallitukselta yhtä napakkaa työllisyysohjelmaa kuin vuonna 1973, jolloin valtio ja kunnat olivat velvoitettuja työllistämään jokaisen 16-vuotiaan.

– Nämä asiakkaat eivät kokeilun aikana voi käyttää työvoimapalveluita eivätkä esimerkiksi palkkatukea, Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Vesa Jouppila kertoi.

Puheluongelmat ratkottu

Vesa Jouppila totesi, että TE-toimiston palvelujen keskittyminen on ollut sekä henkilökunnalle että asiakkaille kulttuurisokki.

– Ei pankkikaan ole enää rakennus vaan palvelu, Jouppila vertasi.

Pirkanmaalla tämä on kuitenkin sisäistetty hyvin, sillä jo 84 prosenttia pirkanmaalaisista työttömistä työnhakijoista aloittaa työnhaun netissä. Tästä huolimatta TE-toimisto sai viime vuonna roppakaupalla palautetta siitä, ettei toimistoissa vastattu asiakkaiden puheluihin.

Uuden puhelinpalvelun ja pilottikokeilun ongelmia on ratkottu palveluesimies Sari Oksasen mukaan koko viime vuoden ajan muun muassa selvittelemällä soittojen syitä ja lisäämällä tietoa nettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Tulosta on syntynyt, sillä puheluiden vastausprosentti on kasvanut viime vuoden tammikuun 6,5 prosentista tämän vuoden tammikuun 66,9 prosenttiin.  Vuosi sitten tammikuussa toimistossa vastattiin 3 423 puheluun, kun tänä vuonna vastattiin jo 6 510 asiakkaalle.

– Käytännössä olemme puhelimella yhteydessä päivittäin noin 500–600 asiakkaaseen, Oksanen kertoi.

Kansanedustajat kyselivät TE-toimiston mielipiteitä

Pirkanmaan TE-toimisto ja Ely-keskus esittelivät työllisyyden edistämisohjelmaansa pirkanmaalaisille kansanedustajille viime viikon maanantaina. Paikalla olivat jatkokautta tavoittelevat Kimmo Sasi (kok), Arto Satonen (kok), Jukka Gustafsson (sd), Harri Jaskari (kok), Mikko Alatalo (kesk), Martti Mölsä (ps), Pauli Kiuru (kok), Sofia Vikman (kok) ja Arto Pirttilahti (kesk) sekä Saara Karhu (sd) ja Oras Tynkkynen (vihr), jotka eivät ole ehdolla kevään vaaleissa.

Kansanedustajaehdokkaat toivoivat puheenvuoroissaan TE-keskuksen mielipiteitä toimivista työllisyysratkaisuista. Lisäksi Jukka Gustafsson penäsi sosiologisempaa analyysia nuorisotakuun toimivuudesta, ja Sofia Vikman vetosi nuorten työllistymisen puolesta.

Pirkanmaan Ely-keskuksen ylijohtaja Leena Vestala jakoi ehdokkaiden huolen nuorten puolesta ja totesi kaiken lähtevän jo päiväkodista.

–Työpajalla ei korjata 16-vuotiaan työllistämispolkua, jos lapsi on kokenut elämässään rankkoja asioita.

Yhteispalvelupisteeseen tulee TE-neuvoja

Pirkanmaan TE-toimiston palvelujohtaja Riku Immonen lupaa erityisesti rakennetyöttömyyden kourissa kamppailevaan Akaaseen aktiivisia toimia työllisyyden parantamiseksi. TE-toimisto aikoo tänä vuonna näkyä Toijalan kauppiastavarataloon perustetussa yhteispalvelukeskuksessa.

–Asiointia tehostetaan, mikä tarkoittaa työntekijää paikan päälle opastamaan ja ohjaamaan päätteelle ja neuvomaan työnhaun aloittamisessa ihan konkreettisesti, Riku Immonen sanoo.

Palvelujohtaja Riku Immonen kertoo, että Akaan vakavaan rakennetyöttömyysongelmaan pureudutaan seuraavaksi Etelä-Pirkanmaan kuntajohtajien ja TE-toimiston yhteisvoimin.

Akaa on ollut kuntakokeilun myötä yhteispalvelukeskushankkeessa edelläkävijänä. Kokeilua pyritään Immosen mukaan tehostamaan, ja apua haetaan kuntajohtajien ja TE-toimiston yhteistyöstä.

–  Ensimmäinen kokoontuminen on maaliskuussa, ja siellä on tarkoitus keskustella kaikkien Etelä-Pirkanmaan kuntajohtajien kanssa alueen elinkeino-, koulutus- ja työllisyysasioista.

Hallitusohjelman mukaisessa kuntakokeilussa pyritään auttamaan erityisesti yli 500 päivää työttömänä olleita. Kun TE-toimistojen, Kelan ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskus eli TYP muuttuu uuden lain myötä kaikkia kuntia velvoittavaksi palveluksi, takaa laki myös palvelukeskusten rahoituksen. Riku Immonen näkee siksi uudessa laissa mahdollisuuden myös Akaan työllisyyden parantamiseksi.

–Laki velvoittaa kuntia ja antaa mahdollisuuden palvelukeskusten lisähenkilöstöön, jolloin erityisesti rakennetyöttömyyden ongelmiin voidaan paremmin tarttua, Immonen uskoo.