Akaan tehdasmiljööt ja kartanot ovat arvokkaita kulttuuriympäristöjä

Pihlgren ja Ritolan sekä muiden Toijalan entisten ja nykyisten tapettitehtaiden miljööt ovat arvokkaita kulttuuriympäristöjä, jotka Akaan kaupungin pitää huomioida kaavoituksessa.

Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä sekä maaseudun kulttuurimaisemia on selvitetty uuden maakuntakaavan taustaksi. Tavoitteena on ollut nostaa esiin pirkanmaalaista identiteettiä ilmentäviä rakennuskulttuurin ja kulttuurimaisemien erityispiirteitä.

Akaassa Viialan tehdasyhdyskunta on huomioitu aikaisemmin vain yhtenä asuinalueena. Nyt mukana on kolmen piipun eli kolmen tehtaan alue, Viialan tehdasyhdyskunta, jonka ympärille Viiala on kehittynyt. Huomioon on otettu myös tavallisten työntekijöitten ja ”herrasväen” asuinalueet.

Myös Viialan palvelukeskusta, jossa ovat kunnantalo ja yhteistalo, antaa kattavan käsityksen tehdasyhdyskunnasta.

Toijalan tapettitehtaat ovat valtakunnallisesti merkittävä keskittymä, ja Toijalassa myös pieni Chymoksen tehdasyhdyskunta 1940-luvulta on edelleen olemassa.

Kylmäkoskella perinteisiä kohteita ovat Hautaan kartanot ja taidemaalari Antti Favénin huvila, joka liittyy valtakunnallisiin Emil Wikströmin ja Akseli Gallen-Kallelan taiteilijakoteihin.

Kuntien noudatettava maakuntakaavaa

Pirkanmaan liiton suunnitteluarkkitehdin Lasse Majurin mukaan tarkoitus on, että kun maakuntakaava vahvistuu, kunnat alkavat omaan tahtiinsa toteuttaa sitä yleiskaavoilla. Niissä ja tarkemmissa asemakaavoissa täytyy huomioida myös arvokkaat maisema-alueet, kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt.

– Tarkoitus on, että yleiskaavassa tarkennetaan kulttuuriympäristöjen osalta sitä, mitä maakuntakaavassa sanotaan. Kuntia varten on tehty selvitys, jotta kunnissa päästään helpommin kiinni arvokkaisiin ympäristöihin, Majuri sanoo.

Olemassa oleva rakennuskanta pitää kaavoituksessa ottaa erityisesti huomioon, ja Majuri muistuttaa, että perustuslain mukaankin kulttuuriympäristön vaaliminen kuuluu kaikille.

– Se kuuluu kunnille, yhdistyksille ja yksityishenkilöille ja nimenomaan niin, että ympäristöä kehitetään ja täydennysrakennetaan kulttuurihistorian pohjalta eikä pysäytetä kehitystä.

Mikäli maakuntakaavaa ei huomioida kuntien yleiskaavoituksessa, eivät kaavat etene.

– Uusimissa yleiskaavoissa on itsestään selvää, että rakennuskulttuurin arvot selvitetään ja huomioidaan. Se on Tampereellakin valtavirtaa, ja pienemmät kunnat ja kaupungit tulevat perässä pikkuhiljaa.

Myös Viialan palvelukeskus Yhteistaloineen kertoo teollisuuspaikkakunnan historiasta.  Kuva Mikko Peltoniemi/Akaan Seutu

Majurin mukaan Urjalan uusi yleiskaava on tästä hyvä esimerkki.

– Se on nykylainsäädännön aikana tehty ja kulttuuriympäristöt huomioiva kaava.

Yleiskaavaa ei kannata Majurin mukaan unohtaa asemakaavatyössä, mutta jos yleiskaavat ovat vanhoja, maakuntakaava ohjaa suoraan asemakaavoitusta.

– Akaan suunnalla tilanne on ollut se jo jonkin aikaa. Viialan kaavat ovat kyllä oikeusvaikutteisia mutta aika iäkkäitä, Akaan kaavoituspäällikkönäkin työskennellyt Lasse Majuri sanoo.