Marjatta Sahramaa-Ikonen kuvailee elämäänsä rikkaaksi. Jälkikasvua on jo neljännessä polvessa. Nuorin neljännen polven edustaja, poika, syntyi sukuun itsenäisyyspäivän aamuna.
Toijalassa ja Viialassa koulunterveydenhoitajana työskennellyt Marjatta Sahramaa–Ikonen oli 16-vuotias, kun talvisota syttyi. Nuorella tytöllä oli palava halu tehdä töitä itsenäisen Suomen hyväksi.
– Suomi oli ollut vasta niin vähän aikaa itsenäinen. Suomi oli meille äärettömän rakas.
Kahdeksanvuotiaana pikkulottiin liittynyt Sahramaa-Ikonen olisi ollut valmis lähtemään lotaksi rintamalle, mutta siihen hän oli liian nuori. Hän toimi lottana ensin synnyinpitäjässään Mellilässä ja sitten Turussa, jossa hän työskenteli lääkintälottana sotasairaalassa.
– Se oli Turun silloinen lääninsairaala, johon tuotiin sotilaita suoraan rintamalta. Viimeisistä taisteluista sinne tuli kaikkein vaikeimmin haavoittuneet. Kun Turkua pommitettiin, potilaat, jotka eivät pystyneet kävelemään, siirrettiin käytävälle. Sairaalan ympäristössä olleet työväenasunnot menivät maan tasalle, mutta onneksi pommeja ei tullut sairaalaan.
Itsenäisyyspäivänä vauvauutisia
Sahramaan-Ikosen mukaan sotasairaalassa ei ollut aikaa jäädä pelkäämään eikä kauhistelemaan näkemäänsä.
– Ja ne pojat olivat hyviä potilaita. Eivät he pahasti valittaneet, vaikka jalat saattoivat olla poikki. Me olimme heille vähän niin kuin äitejä ja sisaria.
Vaikka arki oli vakavahenkistä, Sahramaa-Ikosen mukaan nuoret olivat silti onnellisia.
– Kaikkeen sopeutui, me teimme ja tunsimme, että olemme tärkeitä.
Sahramaa-Ikonen epäilee, että nykyisin elämä on vähän liiankin hyvää.
– Kun ajattelee sitä, kuinka vaikeaa oli sota-aika ja sen jälkeen, kun karjalaiset piti asuttaa ja kaikki rakentaa uudestaan. Nyt tuntuu, että eduskunnassakin jutellaan turhanpäiväisistä jutuista. Sota-aikana asiat olivat jollain tavalla isompia, eikä silloin heti erottu kirkosta. Voi sanoa, että sota-aikana rukoiltiin paljon.
Suomen 97:ttä itsenäisyyspäivää 91-vuotias Sahramaa-Ikonen juhlisti ottamalla kotona esiin edesmenneen miehensä, majuri Pekka Ikosen valokuvan, Suomen lipun ja sytyttämällä kynttilän sekä kuuntelemalla televisiosta rintamalottien haastatteluja sekä jumalanpalvelusta. Päivästä teki erityisen myös kuudennen lapsenlapsenlapsen syntyminen itsenäisyyspäivän aamuna. Iltapäivällä Sahramaa-Ikonen osallistui Akaan itsenäisyyspäivän juhlaan Toijalan yhteiskoululla.
Neuvostoliitto koetteli YYA-sopimuksen rajoja
Juhlassa puhunut, yrityselämässä ja Akaan kunnallispolitiikassa vaikuttanut Jaakko Sjöblom kertoo itse kuuluvansa siihen suureen joukkoon, joka on kokenut itsenäisyyspäivän ensisijaisesti sotatapahtumien kautta. Sjöblomin lapsuudessa 1950-luvulla sota oli vielä tuore tapahtuma, joka oli vaikuttanut kaikkien suomalaisten elämään ja usean kohdalla dramaattisesti.
– Perheemme kohdalla se tarkoitti sitä, että en koskaan tavannut enoani ja hänen kaatumisensa vei äidinisäni terveyden ja vaikutti syvästi äitiini koko hänen elämänsä ajan.
Sjöblom pohti puheessaan Suomen itsenäisyyttä erityisesti YYA-sopimuksen sekä Euroopan Unionin valossa. Sjöblomin mukaan sodan jälkeen Suomelle oli tärkeää kulkea itsenäisyyden säilyttämisen kannalta pienemmän riskin tietä, vaikka sopimukseen ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta liittyi Suomen kannalta suurta epätietoisuutta sen seurauksista.
– Sopimuksen 1. artiklaa ei ehkä pidä tulkita sotilaalliseksi liittoutumiseksi, mutta selkeästi se merkitsi Suomen kuulumista Neuvostoliiton etupiiriin ja puolueettomuuteemme suhtauduttiin kriittisesti. Itse toki korostimme sitä, mutta jopa YYA-sopimuksen toinen osapuoli painotti toistuvasti Suomen olevan puolueettomuuteen pyrkivä maa.
Sjöblomin mukaan Neuvostoliitto koetteli sopimuksen sisältöä ja periaatteita omilla tulkinnoillaan.
– Välillä tuntui siltä, että Moskovassa valittiin Suomen korkein johto, aina presidenttiä myöten. Tietyissä tapauksissa on kylläkin kyselty omaa osuuttamme tapahtumiin. Niin vahvat olivat nämä ”yleiset syyt”, että yksi keskeinen poliittinen puolueemme pidettiin paitsiossa yli 20 vuotta.
Sjöblomin mukaan YYA-sopimuksesta hyötyi erityisesti teollisuus, jolle bilateraalinen kaupankäynti tarjosi paljon kehitysmahdollisuuksia. Neuvostoliiton-kauppa antoi vientimahdollisuuksia myös tuotteille, jotka puhujan mielestä eivät olisi menestyneet länsimarkkinoilla.
Suurin uhka rajojen sisällä
Jaakko Sjöblomin mukaan väitteet siitä, että Suomi olisi myynyt itsenäisyytensä liittyessään 1995 Euroopan Unioniin, kuulostavat oudoilta. Hän toteaa Suomen päättäneen liittymisestä itsenäisesti ja päätöksen olleen Suomen korkean elintason taustalla olevan viennin kannalta tärkeä.
– Suomi on joka tapauksessa osa jotain kokonaisuutta, josta ei voi poimia rusinoita.
Sjöblomin mukaan suurin uhka nykyiselle itsenäisyydellemme löytyy rajojen sisäpuolelta.
– Meillä ei ole kykyä hoitaa talouttamme. Viimeinen kriisi on ollut näkyvillä lähes 7 vuotta. Mitähän olemme asialle tehneet? Ehkäpä annettu hyviä neuvoja muille. Jos talouden hallintaan saamisessa epäonnistumme, saattaa riski itsenäisyyden menettämisestä hyvinkin realisoitua. Eikä siihen tarvita yhtään panssaria tai ohjusta. Mutta muut tulevat kertomaan, mitä tehdään.
Jaakko Sjöblom arvelee tilanteesta selviämisen vaativan jälleen sitä, että suomalaisten on ensin ajauduttava riittävän pieneen nurkkaan, jotta yhteinen sävel löytyy.
Sinivalkoisiin säveliin ja sanoihin itsenäisyyspäivän juhlijat vei Harri Salmisen käsikirjoittama Soiva Maamme-kirja -esitys, joka koostuu suomalaisista teksteistä ja lauluista – Elias Lönnrotin Suomen synnystä Jätkän humpan ja Betonimyllärin kautta esityksen päättäneeseen Finlandia-hymniin. Harri Salmisen lisäksi esiintyjinä olivat Minna Kangas ja Sanna Maïche.
Jaakko Sjöblom pohti Suomen itsenäisyyttä suhteessa YYA-sopimukseen ja EU-jäsenyyteen.
Marjatta Sahramaa-Ikonen toimi sota-aikana lääkintälottana Turussa.
Sanna Maïche oksalla ylimmällä laulussa Kesäpäivä Kangasalla, joka oli yksi Soiva Maamme-kirja -esityksen sävelistä. Esiintyjiä nähtiin myös Minna Kangas ja Harri Salminen.
Minna Kangas, Sanna Maïche ja Harri Salminen ja Soiva Maamme-kirja -esitys.
Akaan itsenäisyysjuhla päättyi Maamme-lauluun.
Itsenäisyyttä juhlittiin Toijalan yhteiskoululla.
Akaan itsenäisyysjuhlaa saapui seuraamaan myös Toijalan Seudun Sotainvalidien kunniapuheenjohtaja 91-vuotias Erkki Kitunen (oik.).
Soiva Maamme-kirja esitys muodostui suomalaisuutta eri tavalla kuvaavista teksteistä ja lauluista.
Viimeisimmät kommentit