Kaupan päälle Hirvi-Simunan pyyntionni

Harvoin tarjolla: Simunansaari Vanajalla

37simunasaari15Kun tuli liian hiljaista, minä nousin mäelle, ja jolleivät lokit kirkuneet täyttä kurkkua, olivat ilmat ja tuulet sentään äänessä, ja joskus aivan tyynellä saattoi kuunnella huomaamatonta taukoamatonta tapahtumista maassa, pihlajan alla tai avokuistilla, varsinkin yöllä. Ja sumussa huusivat laivat.

Joka kerta kun sumu alkoi tihetä sanoimme toisillemme että nyt tulee sumuista, sitten sanoimme kuten tavallista että nyt se tuli, eikä siitä sitten ollut enempää puhumista.

Tove Jansson ja Tuulikki Pietilä: Haru, eräs saari, 1996.

 

Kun perehtyy Akaan Seudun myynti-ilmoituksessa 30. heinäkuuta mainitun Liponselän Simunansaaren historiaan, on ehkä luonnollistakin, että saaren omistaja Esa Hautakorpi vastaa kännykkäänsä Jäämeren rannalta kuningasrapuja pyytämästä.

Simunansaaresta kerrotaan löydetyn merkkejä erämiehistä jo siltä ajalta, kun suomensukuiset kansat olivat vasta asettumassa nykyisille asuinsijoillemme. Saaresta on muun muassa löydetty yksi Lempäälän alueen neljästä tuluskivestä. Soikea musta kivi oli metsämiehen tärkeä tarvekalu ja tulta tehtäessä kivi saattoi unohtua kiven tai kannon nokkaan.

Saaren nimen syntyhistoriassa on kuitenkin tultava kivikauden ja rautakauden taitteesta 1800-luvulle. Hirvi-Simunaksi nimetyn miehen kerrotaan eläneen tuolloin Lempäälässä, Kuljun ja Sääksmäen rajamailla pienessä pirtissä vaimonsa kanssa. Miehellä kerrotaan olleen niin erinomainen metsästys- ja kalastusonni, että häntä alettiin pitää noitana. Metsästysonnen kerrotaan olleen peräisin siitä, kun hän oli nuorena miehenä ampunut ehtoolliselta varastamansa öylätin läpi.

– Hirvi-Simunalla oli kauhee metsästysonni. Se oli niin tarkka ampuja, että vanhalla suusta ladattavalla luodikolla se ampu 40 metrin päästä kolme kertaa samaan reikään, Ahti Eloranta kertoo Eeva Anteron toimittamassa ja Kansallisia merkkihenkilöitä, merkillisiä kansanhenkilöitä sekä muita kertomuksia Lempäälästä teoksessa.

Hyväonnisen metsästäjän tarun loppu on kuitenkin surkea: Hirvi-Simunan uskotaan ampuneen itsensä luolaan, joka sijaitsee Lehtivuoren rinteellä Sääksjärvellä aivan nykyisen Birgitan-polun varrella. Simunan ruumista ei kertoman mukaan huolittu kirkkomaahan, vaan hänet kerrotaan haudatun Liponselällä sijaitsevaan saareen. Saaren hautaraunioiksi arvellut kivimuodostelmat mainitaan Lempäälän historiassakin, mutta siitä, lepääkö raunioissa vuonna 1775 Ikaalisissa syntynyt ja vuonna 1848 Lempäälässä kuollut Simo Simonpoika Hirvi, ei ole varmuutta.

Omaa rauhaa ja kalaisat vedet

Esa Hautakorpi siirtyy elokuun edessä Jäämereltä etelämmäksi: ensin Inariin ja lopulta Pyhällön rantaan, josta venematkaa Simunansaareen on vain kotvanen. Alaltaan noin puolen hehtaarin Simunansaari on oikeastaan pienten, kapeiden ja kivikkoisten pikkusaarien jono.

– Tuohon pienten saarien väliin sopisi hieno kaarisilta. Sen voisi valaista näitä elokuun iltoja varten, eikö? Hautakorpi maalailee kiertäessämme veneellä saarta ympäri.

Ennen kuin Hautakorven vene kiinnittyy saaren pohjoispuolella sijaitsevaan laituriin, joutuu toimittaja kovaan tenttiin. Ei, veneessä ei istu mikä tahansa maalikylän likka. On sitä tullut rannoilla, saarissa ja luonnon rauhassa vietettyä paljonkin aikaa ihan lapsesta saakka.

– Siinähän on ihan oma tunnelmansa, kun vene irtoaa laiturista ja lyhyenkin matkan aikana sitä on jo ihan irti kaikesta muusta, Hautakorpi kuvailee.

Saaren 1980-luvun puolivälissä ostaneen Hautakorven mukaan saarella on ainakin päästy osille Liponselän hyvistä kalansaaliista.

– Ei noidasta ainakaan ole ollut mitään muuta kuin hyvää onnea. Jos tänne olisi tie, voisin varmaan muuttaa tänne asumaan. Niin, tuo Helena-myrsky kaatoi täältä kaksi isoa koivua. Venekin meni rikki. Ajattelin, että tulikohan tehtyä nyt virhe, kun sattui samalle päivälle, kun laitoin saaren myyntiin.

Mutta kun veri vetää pohjoiseen, ei sitä yksi Vanajalla sijaitseva pieni saari pidättele.

Kansantarinan mukaan noitana pidetyn Hirvi-Simunan ruumista ei huolittu kirkkomaahan, vaan hänet haudattiin Liponselällä olevaan saareen 1800-luvun  puolivälissä.

Kansantarinan mukaan noitana pidetyn Hirvi-Simunan ruumista ei huolittu kirkkomaahan, vaan hänet haudattiin Liponselällä olevaan saareen 1800-luvun puolivälissä.

Etätyömahdollisuus?

Simunan kamaralla seisovat samanlaisessa haara-asennossa yksi Mäkinen ja yksi Hautakorpi. Kuulostellaan saaren molemmin puolin lähestyviä ukkosrintamia. Ohi menevät. Tuuli havisuttaa rannan puiden oksia. Myyntipuhetta mahtuu sekaan vain muutama virke. On, rakennusoikeutta on vielä jäljellä ja sähköt ja puhelinkaapeli.

– Sehän on se etätyö kovasti muotia nykyisin, että siihen täällä on hyvät mahdollisuudet ja taatusti oma rauha.

– Niin, aha. Tossako se noita sitten makaa?

– Ei tuo luonnonkivimuodostelmalta näytä.

– Onpa jännää.

– Täällä saa kyllä omissa oloissaan. Kaikki eivät sitä arvosta. Pitää olla koko ajan jotakin viihdykettä ja menoa. Eikä saarielämä muutenkaan kaikille sovi. Ja onhan täällä nyt tätä arbeteä vaikka kuinka.

– Niin no.

– Olen oppinut arvostamaan yhä enemmän ihan pieniä asioita. On se vaan hienoa herätä aamuisin terveenä ja katsoa Inarijärven horisonttiin, keitellä kahvit ja aloittaa hyvä uusi päivä. Mennä kalaan.

– Joo. Kaikille se ei vaan riitä.

– Onhan sitä itsekin tullut elettyä se tapettien ja boordienasetteluvaihe. Ei se, ihan mukavaahan se silloin oli. Olihan täälläkin menoa, kaikki vesijetit ja vesisukset ja paljon ääntä.

– Niin tossa oli ne sukset. No, pitäisköhän meidän jo lähteä?

Rakennusoikeutta jäljellä

Saaresta lähtemisessäkin on oma tunnelmansa.

– Kyllähän täällä hyvällä ilmalla olisi ollut ihan loputtomiin. Mutta jos sattui pitkään sadetta, oli jo mukava lähteä, Hautakorpi toteaa ja kiskaisee perämoottorin käyntiin.

Niille, joilla on takataskussaan yli puoli miljoonaa euroa, olisi nyt tarjolla yksi kivikkoisen ulkoluodon korvike vihreävetisen Vanajan äärellä. Rakennusoikeuttakin on Lempäälän kunnan rakennustarkastajan Risto Hämäläisen mukaan 130 neliön lomarakennukselle, parinkymmenen neliön saunalle ja vielä 40 neliön talousrakennukselle.

 

Vanajan Liponselällä myytävänä oleva Simunansaari on alaltaan noin puoli hehtaaria.

Vanajan Liponselällä myytävänä oleva Simunansaari on alaltaan noin puoli hehtaaria.

Simunansaaren tuvassa on pirtti ja sauna.

Simunansaaren tuvassa on pirtti ja sauna.

Tuvan lisäksi saaressa on  pieni vierasmaja, johon tulee sähkö.

Tuvan lisäksi saaressa on pieni vierasmaja, johon tulee sähkö.

Kapean saaren molemmilla puolilla on laituri.

Kapean saaren molemmilla puolilla on laituri.

Esa Hautakorpi osti Simunansaaren 1980-luvun puolivälissä, mutta viime vuosina mies ei ole ehtinyt viettää saarella aikaa. Veri vetää  nyt pohjoiseen.

Esa Hautakorpi osti Simunansaaren 1980-luvun puolivälissä, mutta viime vuosina mies ei ole ehtinyt viettää saarella aikaa. Veri vetää nyt pohjoiseen.

Simunan mökkiin on aikanaan vedetty sekä sähköt että puhelinkaapeli.

Simunan mökkiin on aikanaan vedetty sekä sähköt että puhelinkaapeli.

Lähteet: Eeva Antero: Kansallisia merkkihenkilöitä, merkillisiä kansanhenkilöitä sekä muista kertomuksia Lempäälästä. 1995. Kirsti Arajärvi: Lempäälän historia. 1959.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?