SSAB nielaisi Rautaruukin

Ruotsin lippu on ennenkin liehunut Rautaruukin Toijalan-tehtaan salossa. Nyt koko tehdas siirtyi osaksi ruotsalaisyhtiötä.

Ruukki on nyt osa SSAB:ta. SSAB on maailmanlaajuisesti toimiva pohjoismainen ja yhdysvaltalainen teräsyhtiö. Pörssiyhtiö SSAB:llä on työntekijöitä yli 50 maassa ja tuotantolaitoksia Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa.

SSAB:n ja Ruukin suunnitelma yhtiöiden yhdistämiseksi julkaistiin 22.1.2014. EU:n kilpailuviranomaisten hyväksyntä yhdistymiselle saatiin 14.7.2014. Yhdistyminen saatiin virallisesti päätökseen tiistaina 29.7.

Alustava yhdistetty liikevaihto vuodelta 2013 on noin 56 miljardia Ruotsin kruunua eli 6,4 miljardia euroa. Uudella yhtiöllä on noin 17 300 työntekijää. Yhtiön vuosittainen terästuotantokapasiteetti on 8,8 miljoonaa tonnia.

SSAB:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. Yhtiön suuret tuotantolaitokset Ruotsissa ovat Oxelösundissa, Borlängessa ja Luleåssa sekä Suomessa Raahessa ja Hämeenlinnassa. Yhdysvalloissa suurimmat tuotantolaitokset sijaitsevat Montpelierissa ja Mobilessa.

Uusi yhtiö koostuu viidestä divisioonasta: SSAB Special Steels – lisäarvoa tuottavien ja pitkälle kehitettyjen lujien terästen sekä nuorrutusterästen maailmanlaajuinen valmistaja ja palveluntarjoaja, SSAB Europe – johtava pohjoismainen korkealaatuisten nauha-, kvarttolevy- ja putkituotteiden valmistaja, SSAB Americas – johtava yhdysvaltalainen korkealaatuisen kvarttolevytuotteiden valmistaja, Tibnor – johtava pohjoismainen täyden palvelun jakelukumppani ja Ruukki Construction – johtava eurooppalainen energiatehokkaiden rakentamisen ratkaisujen tarjoaja.

Toijalassa tehty maantiekaidetta

Rautaruukki on vuosikymmenet valmistanut Akaan Toijalassa maantiekaiteita ja muita teräsrakenteita. Tammikuussa toimitusjohtaja Sakari Tamminen kertoi Akaan Seudulle, että hänen käsityksensä mukaan SSAB ei lainkaan vastaavaa maantiekaidetta.

– Tällaisessa yksikössä kysymys on se normaali: onko toiminta kannattavaa, ovatko tuotteet hyviä ja kannattavia ja miltä tulevaisuus näyttää. Muutos ei tässä kokonaisuudessa sinänsä tuo muita kysymyksiä, Tamminen totesi Toijalan-tehtaan tilanteesta tammikuussa.

Jos vertaillaan maantiekaiteita nieleviä infrastruktuurihankkeita Pohjoismaissa, ovat Ruotsi ja Norja olleet Tammisen mukaan aktiivisempia kuin Suomi. Tammikuussa Toijalan-tehtaan tuotantotilanne oli toimitusjohtajan mukaan normaali. Vientiin ei Suomen teillä käytettävää kaidetta ole juuri mennyt, koska maakohtaiset säännökset vaihtelevat.