Valkeakoski jäi pois porukasta

Valokuituverkon suunnitelma valmistuu syyskuussa

Ekanet-hanketta viime vuonna vetänyt Erkki Mäkelä piirsi havainnekuvan nykyisistä puhelinlangoista ja langattomasta verkosta sekä valokuidun mahdollisuuksista. Hankkeen päätyttyä jatkoselvytystyötä vetää Kaj Söderman.

Ekanet-hanketta viime vuonna vetänyt Erkki Mäkelä piirsi havainnekuvan nykyisistä puhelinlangoista ja langattomasta verkosta sekä valokuidun mahdollisuuksista. Hankkeen päätyttyä jatkoselvytystyötä vetää nyt Kaj Söderman.

Nopean valokuituverkon rakentamismahdollisuuksia Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaalla selvittänyt Ekanet-hanke päättyi 30. kesäkuuta. Akaan, Urjalan, Kangasalan, Pälkäneen, Valkeakosken ja Vesilahden kuntien alueelta noin 1500 kiinteistöä ilmoitti kiinnostuksensa liittyä mukaan, mikäli verkkoa päästään tulevaisuudessa rakentamaan.

Verkon rakentamisen suunnittelua jatketaan nyt muuttuneella kuntakokoonpanolla. Jatkoselvityksessä ovat tällä hetkellä mukana Akaa, Pälkäne, Sastamala, Urjala ja Vesilahti. Selvitystyön vetovastuu on jatkossa Sastamalalla, ja työtä tekevät Kaj Söderman ja Petri Naukkarinen. Söderman ei osaa sanoa, miksi esimerkiksi Valkeakoski jäi pois porukasta.

– Heillä ei ollut halua jatkaa. Syy ei ole oikeastaan selvinnyt.

Nyt päättynyttä hanketta veti Valkeakosken seudun kehitysyhtiö Vaske. Södermanin mukaan Vaskella oli halua ja kiinnostusta jatkaa hankkeessa, mutta se jäi pois Valkeakosken tapaan.

– Koska Sastamalan kaupunki oli kiinnostunut lähtemään veturiksi, ajattelimme, että voi olla järkevää siirtää koko hanke sinne. Vasken kanssa tehdään edelleen yhteistyötä, koska heillä on hyvä Ekanet-tietous.

Nopean valokuituverkon rakentamisesta tehdään nyt alustava suunnitelma, joka perustuu kyselyihin ja siihen, minne päin karttaa kiinnostuneita kiinteistöjä on ilmestynyt. Kiinnostuksensa on voinut käydä ilmoittamassa Ekanet-hankkeen internet-sivuilla olevassa palvelussa.

– Kiinnostus on tosi hyvä tällä alueella. Sen pohjalta kannattaa kyllä lähteä etenemään. Verkon rakentamisen rahoitushan tässä on ongelma, koska julkista rahoitusta ei ole, Söderman sanoo.

– Olemme miettineet, voisiko tämän tehdä pelkästään investointirahalla pitkän aikavälin elinkaarimallilla. Tätä valmistellaan nyt syyskuun puoleenväliin, ja sitten suunnitelma esitellään investoijille ja yhteistyökumppaneille. Jos kiinnostusta löytyy, voidaan lähteä valmistelemaan rakentamista.

Keskustoihin ja haja-asutusalueelle

Ekanet-hankkeen ja nyt jatkuvan selvitystyön tavoite on taata kaikille kuntalaisille yhtäläinen pääsy nopeaan ja toimintavarmaan internetiin ja sitä kautta tasa-arvoisiin osallistumismahdollisuuksiin yhä enemmän verkkoon siirtyvissä palveluissa ja vaikutuskanavissa.

– Tehokas verkko on tulevaisuudessa edellytys myös monenlaiselle yritystoiminnalle, sanoo Kaj Söderman.

Valokuituyhteydet kannattaa hänen mielestään rakentaa kunnallisen infrastruktuurin eli esimerkiksi katujen ja vesijohtojen uusimisen yhteydessä.

– Yhteistyömme sähköverkkoyhtiöiden, operaattoreiden ja kunnan päättäjien sekä asukkaiden kanssa jatkuu elinvoimaisena ja on oleellista hankkeen onnistumiselle. Nopea verkko on kaikkien yhteinen etu, Söderman sanoo.

 

Valtio tukee laajakaistahankkeita

Valtion Viestintävirasto seuraa vuosittain nopean laajakaistan saatavuuden kehitystä koko Suomessa. Viestintävirasto julkaisi nopean laajakaistan saatavuustilanteen viimeksi 17. maaliskuuta.

Viime viikolla Viestintävirasto kertoi, että 100 megabitin laajakaistaliittymien saatavuus haja-asutusalueilla parani valtion Laajakaista 2015 -hankkeen myötä viime vuonna yli 30 000 kotitaloudella. Kaikkiaan valtion tuki on mahdollistanut nopean laajakaistaliittymän yli 40 000 kotitaloudelle.

Vuoden 2013 loppuun mennessä Viestintävirasto ja ELY-keskukset olivat myöntäneet yhteenlaskettuna 38,4 miljoonaa euroa haja-asutusalueiden laajakaistahankkeisiin. Tästä myönnetystä tuesta oli maksettu 27,8 miljoonaa.

Vuoden 2013 loppuun mennessä laajakaistaverkkoa oli rakennettu yli 6 000 kilometriä. Valtion tuen avulla rakennetuista verkoista liittymän on hankkinut noin 10 600 kotitaloutta tai yritystä. Tilatuista liittymistä 55 prosenttia on nopeudeltaan 100 megabittiä sekunnissa.

– Ilman valtiontukea investointi olisi todennäköisesti suurelle osalle kotitalouksista liian suuri korvaus tietoyhteiskunnan palvelujen käytöstä, ja liittymä jäisi hankkimatta. Käyttäjiltä perityt liittymismaksut vaihtelivat useimmiten 1 000–2 000 euron välillä tuetuissa hankkeissa, kertoo päällikkö Päivi Peltola-Ojala Viestintävirastosta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?