Kolmen piipun kylänä tunnetusta Viialasta tulee ensi vuonna kahden piipun kylä, kun vuoden 2004 lopussa suljetun vaneritehtaan voimalaitos ja sen piippu puretaan.
UPM purkaa Viialan entisen vaneritehtaan voimalaitoksen ensi vuonna. Arviolta 4–5 kuukautta kestävät purkutyöt on tarkoitus aloittaa keväällä.
UPM Kiinteistöjen kiinteistöpäällikön Veli Tuomisen mukaan voimalaitoksen piippu todennäköisesti kaadetaan metsäyhtiölle sopivalla tavalla.
– Olemme yleensä kaataneet ne niin kuin puut. Piikataan kaatokolo ja annetaan pikku lähtöpaukku, niin se menee millilleen.
Varsinaisen voimalaitosrakennuksen purkaminen aloitetaan poistamalla haitta-aineet, joita on Tuomisen mukaan jonkin verran.
– Vanhoista kattilarakenteista löytyy asbestipitoisia materiaaleja, ja betonissa voi olla pilaantumaa, joten osa siitä joudutaan jyrsimään erillispurkuna.
Kuluja kertyy koko ajan
Akaan kaupungin rakennusvalvontajaosto antoi syksyllä 2011 UPM:lle luvan entisen vaneritehtaan hautomoaltaan, kuorimo-hakkimon siltaosan ja kahden liimakeittiön purkamiseen. Kuorimo-hakkimon tiilirakenteisen osan, porttikopin ja voimalaitoksen osalta lupahakemus hylättiin. Kaupunki vetosi muun muassa funkistyyppisen voimalaitoksen arkkitehtuuriseen arvoon.
UPM hyväksyi luvan hylkäämisen kuorimo-hakkimon tiilirakenteisen osan ja porttikopin osalta mutta valitti hallinto-oikeuteen voimalaitoksen purkamisen kieltämisestä. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden mielestä käyttämättömän, 2 580 neliön suuruisen voimalaitoksen piippuineen voi purkaa. Hallinto-oikeus kumosi kaupungin päätöksen, koska voimalaitosrakennusta ei ole vuonna 1980 vahvistetussa asemakaavassa osoitettu suojeltavaksi eikä sitä ole suojeltu myöskään rakennussuojelulain tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain perusteella.
Akaan kaupunki yritti estää voimalaitoksen purkamista muun muassa arkitehtuurisiin arvoihin vetoamalla. Hallinto-oikeus päätti, että voimalaitosta ei ole syytä säästää.
UPM:n on ollut vaikea löytää vuoden 2004 lopussa suljetun tehtaan voimalaitokselle uutta käyttöä sen huonon kunnon ja korkean tilan vuoksi. Laitos on ollut kylmänä vuosikaudet, mutta vakuutusmaksut ja kiinteistöverot rasittavat UPM:n lompakkoa.
– Se on iso rakennus, joten se on ihan mainittava euroerä, mitä siitä maksetaan. Kuutioitahan siinä on hirmuinen määrä, toteaa kiinteistöpäällikkö Veli Tuominen.
Toisin kuin entisen tehdasalueen muut rakennukset, voimalaitosta ei ole vuokrattu. Sen sijaan muun alueen vuokrasopimukseen on kirjattu, että mahdollisesta purkamisesta saattaa aiheutua haittaa.
– Vuokralainen on varautunut siihen, mutta purkaminen ei häiritse nykyistä toimintaa, koska voimalaitoksessa on niin hyvät etäisyydet muihin rakennuksiin.
Purkutöiden hinta jäänee salaisuudeksi, sillä UPM ei ilmoita urakkasummia julkisuuteen.
UPM on valmis myymään alueen
UPM ei ole kiinnostunut kehittämään entisen Vaneritehtaan aluetta Vanajaveden alaosan alueeseen kuuluvan Jumusen rannassa. Metsäyhtiö on tyytyväinen alueen nykyiseen vuokrasopimuskeen mutta voi myös myydä alueen esimerkiksi Akaan kaupungille. Kuva: Mikko Peltoniemi
UPM:n kiinteistöjohtaja Samuli Eerolainen kertoo, että Akaan kaupungin kanssa keskusteltiin entisen Viialan vaneritehtaan alueen omistuksesta viimeksi puoli vuotta sitten. UPM ei halua ottaa vetovastuuta alueen kehittämisestä, joten se on valmis kauppoihin.
– Jos kaupungilla on painetta alueen kehittämiseen, me olemme valmiita luopumaan siitä hyvin kohtuullisilla ehdoilla. En kyllä havainnut mitään suuren suurta innostuksen puuskaa, Eerolainen kuvailee keskusteluja Akaan kaupungin kanssa.
Nykyinen tilanne on UPM:n kannalta kohtalaisen hyvä. Koko alue on vuokrattu 15 vuoden sopimuksella, eikä vuokralaisen toiminnassa ole Eerolaisen mukaan ollut huomauttamista.
– Haluamme, että se pysyy vuokrattuna ja siellä on yrittäjä, joka koettaa varmaan kehittää sitä kykynsä mukaan.
Alueesta noin kolmannes on vesijättö- ja täyttömaita, jotka UPM osti Alkkulan osakaskunnalta. Vaneritehtaan lakkauttamisen jälkeen yhtiö keskusteli koko alueen myynnistä rakennusliikkeiden kanssa, mutta kauppoja ei syntynyt. Entisen tehdasalueen maaperän kunto asettaa omat rajoituksensa.
– Jos kuvitellaan, että siellä olisi asumista, siellä jouduttaisiin tekemään hyvinkin mittavat maaperän puhdistusoperaatiot ja massanvaihdot. Tässä markkinatilanteessa se ei ole taloudellisesti mitenkään mielekästä, sanoo kiinteistöjohtaja Samuli Eerolainen.
Hänen mielestään teollisuus, logistiikka ja varastointi ovat sopivampia käyttötapoja.
– Jonkinlainen yritysalue sinne voisi tulla, minne tulisi yksi suurempi toimija tai useampi pienempi.
Viimeisimmät kommentit