Kylmäkoski-Seuran kotiseutuaineisto löytyy nyt myös netistä (kylmakoskiseura.kuvat.fi). Aineisto sisältää valokuvia, lehtileikkeitä ja muuta kuvamateriaalia yhteensä lähes 14 000 kappaletta. Vanhin materiaali on 1800-luvun lopulta. Mukana on myös 1920-luvulta asti kuvanneen taipalelaisen kyläkuvaaja Kerttu Merikarin valokuvia.
Aineiston on skannannut ja tallentanut digitaaliseen muotoon talven aikana Kylmäkoski-Seuran palkkaamana projektityöntekijä Marko Järvinen, joka on aiemmin tallentanut myös vanhoja kylmäkoskelaisia valokuvia.
Digitointia edelsi laajan aineiston lajittelu aihepiireittäin, jossa suuren työn on tehnyt seuran sihteeri Marja–Leena Seppälä.
– Talven aikana kävin aineistoa läpi. Olohuoneessa ei muuta tapahtunutkaan kuin selvitystyötä. Lajittelin aineistoa kylittäin, henkilöittäin sekä tapahtumien, seurakunnan ja yhdistysten mukaan, kertoo Seppälä.
Seppälä itse on kerännyt Kylmäkoskeen ja kylmäkoskelaisiin liittyvää tietoa yli 40 vuoden ajan. Hän toimii myös Akaan Opiston perinnepiirin vetäjänä.
Seppälä iloitsee Kylmäkoski-Seuran puheenjohtajan Erkki Salon kanssa siitä, että kotiseutuaineisto on saatu tallennettua ja kaikkien ulottuville nettiin, jolloin tietojen löytyminen ei ole enää kotiseutuihmisten muistitiedon varassa.
– Kotiseutuaineiston tallentaminen on tärkeää, koska koko ajan vanhaa tietoutta menee maanrakoon, Seppälä muistuttaa.
Kotiseutukokoelman aineistoa on aiemmin säilytetty Kylmäkosken kirjastossa, mutta sen sulkemisen myötä Kylmäkoski-Seura etsii papereille ja kuville nyt uutta arkistoa. Tällä hetkellä aineistoa on niin kotiseutuseuran puheenjohtajan kuin sihteerinkin huomissa. Ainakin osa aineistosta toimitetaan maakunta-arkistoon.
Avustusta Ely-keskukselta
Kylmäkoski-Seura sai tallennustyöhön rahoitusta Pirkan Helmen kautta Pirkanmaan Ely-keskukselta. Projektin kokonaiskustannukset olivat 20 537 euroa, josta Ely-keskus rahoitti 90 prosenttia. Pirkan Helmen va. toiminnanjohtaja Eliisa Vesisenaho kertoo Pirkan Helmen hallituksen pitäneen hanketta erittäin tärkeänä.
– Yleishyödyllisissä hankkeissa tukitaso on pidetty yleensä 80 prosentissa, mutta tässä tapauksessa hallitus piti hanketta äärettömän yleishyödyllisenä ja korotettua tukea siten perusteltuna. Aineisto on oikeasti kaikkien kiinnostuneiden saatavissa netissä. Jos työ olisi tehty vain maakunta-arkistoa varten, olisi se ollut huomattavasti suljetumman yleisön saatavilla, Vesisenaho toteaa.
Viimeisimmät kommentit